Rahoitusmaailman vakautta valvovat instituutiot ovat ottaneet kantaa tekoälyyn tavalla, joka on harvinaista. Kansainvälinen järjestelypankki BIS ja Englannin keskuspankki nostivat molemmat tuoreissa arvioissaan tekoälyyn liittyvät markkinariskit rahoitusvakauden uhkatekijäksi. Keskuspankit puuttuvat yksittäisiin omaisuusluokkiin harvoin, joten varoitusten sävy pani sijoittajat kuuntelemaan.
Englannin keskuspankin rahoitusvakauskomitea kiinnitti huomiota kolmeen asiaan: markkinoiden keskittymiseen harvojen yhtiöiden ympärille, vipuvaikutteisten rahastojen nopeaan kasvuun ja siihen, että tekoälyinvestointeja rahoitetaan yhä useammin velalla. BIS puolestaan vertasi nykyisiä osakearvostuksia aiempien markkinakuplien tasoihin.
Biljoonan dollarin veto
Varoitusten ytimessä on yksinkertainen epäsuhta. Viisi suurinta hyperskaalaajaa, käytännössä Microsoft, Alphabet, Amazon, Meta ja niiden kannoilla kulkeva joukko, investoivat konesaleihin ja tekoälylaskentaan yhteensä yli biljoona dollaria vuosina 2025 ja 2026. Summa on suurempi kuin se raha, jonka nämä yhtiöt tällä hetkellä tekoälytuotteillaan tienaavat.
Investoinnit ovat vedonlyönti tulevaisuudesta. Yhtiöt olettavat, että tekoälyn kysyntä kasvaa niin nopeasti, että jättimäiset konesalit maksavat itsensä takaisin. Toistaiseksi tuotot laahaavat investointien perässä, ja osa rahasta tulee velkamarkkinoilta. Juuri tämä yhdistelmä, valtavat menot, epävarmat tuotot ja kasvava velka, huolestuttaa keskuspankkeja.
“Tekoälyyn liittyvien omaisuuserien häiriöt voivat levitä laajemmin rahoitusjärjestelmään, kun tekoälyn ekosysteemi nojaa yhä enemmän ulkoiseen rahoitukseen.”
Sanasto
Hyperskaalaaja
Jättimäinen pilvipalveluyhtiö, joka pyörittää valtavia konesaleja, esimerkiksi Microsoft, Amazon ja Google. Niiden laskentatehon varassa suuri osa maailman tekoälypalveluista toimii.
Vipuvaikutus
Sijoittamista lainarahalla: velalla kasvatetaan panosta, jolloin sekä voitot että tappiot moninkertaistuvat suhteessa omaan rahaan.
Miksi tämä koskee suomalaista säästäjää
Suomessa harva sijoittaa suoraan hyperskaalaajien osakkeisiin, mutta epäsuora altistus on merkittävä. Suuret eläkerahastot kuten Varma, Ilmarinen ja Keva sekä Valtion Eläkerahasto sijoittavat globaaleihin osakeindekseihin, joissa muutama tekoälyjätti painaa poikkeuksellisen paljon. Kun esimerkiksi S&P 500 -indeksistä iso osa on kiinni samoissa yhtiöissä, indeksirahastoa ostava suomalainen ostaa käytännössä tekoälyvetoa tietämättään.
Sama pätee tavalliseen rahastosäästäjään. Moni suomalainen kuukausisäästää maailmanlaajuiseen indeksirahastoon, jonka arvosta merkittävä siivu lepää kourallisen teknologiayhtiön varassa. Jos tekoälyn tuotto-odotukset pettävät ja arvostukset korjautuvat, isku tuntuu myös suomalaisten eläkekertymissä ja rahasto-osuuksissa.
Kyse ei ole pelkästä pörssikäyrästä. Eläkerahastojen tuotto vaikuttaa pitkällä aikavälillä siihen, kuinka hyvin järjestelmä kestää väestön ikääntymisen. Voimakas keskittyminen muutamaan yhtiöön tarkoittaa, että yhden teeman notkahdus voi heilauttaa laajaa joukkoa suomalaisia, jotka eivät ole koskaan tietoisesti panostaneet tekoälyyn.
Kupla vai kasvukipu
Keskuspankit eivät väitä, että romahdus olisi väistämätön. Sekä BIS että Englannin keskuspankki myöntävät, että tekoäly voi nostaa tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Varoitus koskee järjestystä ja tahtia: jos odotukset ehtivät hinnoitella markkinoihin nopeammin kuin todelliset tuotot syntyvät, pettymys voi tulla jyrkkänä.
Sijoittajalle opetus on vanha mutta ajankohtainen. Hajautus useaan toimialaan ja maantieteelliseen alueeseen suojaa siltä, että yksittäisen teeman käänne veisi mukanaan koko salkun. Keskuspankkien puheenvuoro ei ole myyntisignaali, vaan muistutus siitä, että sama nimien joukko, joka on vetänyt pörssit ennätyksiin, voi vetää ne myös alaspäin.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
