OpenAI keräsi 110 miljardia – pörssiin jo syksyllä?

730 miljardia – lukua on vaikea hahmottaa

OpenAI viimeisteli heinäkuussa 110 miljardin dollarin rahoituskierroksen. Yhtiön arvostus nousi samalla 730 miljardiin dollariin, mikä tekee siitä yhden maailman arvokkaimmista listaamattomista yrityksistä.

Pelkkä kierros oli kooltaan noin sata miljardia euroa. Se on enemmän rahaa kuin moni valtio käyttää vuodessa, ja summa virtasi yhteen ainoaan yhtiöön muutaman kuukauden aikana.

Samaan aikaan liikkeellä on tieto luottamuksellisesta pörssilistautumisesta, joka voisi tapahtua jo syyskuussa. Toteutuessaan kyseessä olisi yksi kaikkien aikojen suurimmista tekoälyanneista.

Kilpajuoksu pääomasta kiihtyy

OpenAI ei kilpaile yksin. Anthropic on kerännyt sijoittajien rahaa kiihtyvää tahtia, ja Databricksin kaltaiset datajätit ovat nostaneet omia arvostuksiaan kymmeniin miljardeihin. Suurimmat shekit ohjautuvat pieneen joukkoon nimiä.

Sijoittajia ajaa pelko jäädä paitsi seuraavasta teknologiamurroksesta. Raha keskittyy harvoihin toimijoihin, ja rahoituskierrosten koko kasvaa kerta toisensa jälkeen. Sama ilmiö nähtiin 2000-luvun alun verkkokuplan aikaan, joskin tällä kertaa yhtiöillä on takanaan aitoa liikevaihtoa.

Kestääkö arvostus liikevaihtoon nähden?

Iso kysymys on, vastaako 730 miljardin arvostus yhtiön todellista tuloskuntoa. OpenAI:n vuosittainen liikevaihtotahti liikkuu arvioiden mukaan noin 20 miljardin dollarin tienoilla.

Se tarkoittaa, että sijoittajat maksavat yli 30-kertaisen hinnan suhteessa liikevaihtoon. Perinteisillä mittareilla luku on korkea. Vertailun vuoksi vakaat teollisuusyhtiöt arvostetaan usein alle kymmenkertaisesti.

Perustelu löytyy kasvusta. Jos liikevaihto moninkertaistuu muutamassa vuodessa, arvostus näyttää jälkikäteen maltilliselta. Jos kasvu hyytyy tai kilpailu syö katteet, luvut kääntyvät nopeasti sijoittajia vastaan. Kannattavuus on yhä kysymysmerkki, sillä mallien kouluttaminen ja laskenta nielevät valtavia summia.

Miksi tällä on väliä Suomessa

Vaikka OpenAI on yhdysvaltalainen yhtiö, sen listautuminen koskettaa myös suomalaisia. Moni omistaa maailman osakemarkkinoita indeksirahastojen ja työeläkevarojen kautta, usein tietämättään.

Jos jättiläinen listautuu 730 miljardin arvostuksella, se päätyy nopeasti globaaleihin indekseihin. Silloin myös suomalaisen eläkesäästäjän salkkuun tulee pala tekoälyä, halusi tai ei. Samalla altistut sen riskeille: jos arvostus osoittautuu ylimitoitetuksi, lasku näkyy myös kotimaisissa rahastoissa.

Suurin kysymys ei ehkä olekaan, kuinka paljon OpenAI on tänään arvoinen, vaan kuinka moni sijoittaja on valmis maksamaan siitä silloin, kun into laantuu ja tulosta aletaan vaatia. Syyskuu voi antaa ensimmäisen vastauksen.