OpenAI maksaa Cerebrakselle 20 miljardia – Nvidia saa haastajan

Kolmen vuoden sirukauppa voi tuoda ChatGPT-yhtiölle 10 prosentin osuuden

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
OpenAI maksaa Cerebrakselle 20 miljardia – Nvidia saa haastajan
Kuva: Coolcaesar / CC BY 4.0

Diili, joka kaksinkertaistaa tammikuun lupauksen

OpenAI on sitoutunut maksamaan Cerebras Systemsille yli 20 miljardia dollaria kolmen vuoden aikana siruvalmistajan palvelinkapasiteetista, kertoi The Information perjantaina. Summa on tuplasti enemmän kuin yhtiöiden tammikuussa ilmoittama 10 miljardin dollarin sopimus, ja se nostaa vielä pari vuotta sitten taloudellisissa vaikeuksissa painineen Cerebraksen OpenAI:n tärkeimpien toimittajien joukkoon.

Kolme kerrosta: sirut, datakeskus ja optio omistukseen

Sopimus jakautuu käytännössä kolmeen osaan. Pääosa eli yli 20 miljardia dollaria menee sirukapasiteetin vuokraamiseen kolmen vuoden aikana. Sen päälle OpenAI lupaa rahoittaa noin miljardilla dollarilla Cerebraksen rakenteilla olevaa datakeskusta, jossa OpenAI:n omat tekoälypalvelut pyörivät. Kolmantena OpenAI saa Cerebraksen osakkeisiin merkintäoikeuksia: jos kokonaiskulutus nousee kolmessa vuodessa 30 miljardiin dollariin, omistusosuus voi kasvaa noin 10 prosenttiin.

Rakenne ei ole tavallinen ostosopimus. The Informationin mukaan OpenAI kirjaa miljardin datakeskusrahoituksen taseeseensa varana ja osan siruille maksettavista summista korkotuloiksi. Järjestely muistuttaa tapaa, jolla Nvidia on rahoittanut niitä datakeskuksia, joiden ostot se itse laskuttaa. Wall Streetin analyytikot ovat kysyneet, kuinka paljon tekoälybuumin dollareista on aitoa uutta rahaa ja kuinka paljon samoja summia kierrätetään saman putken läpi.

Miksi diili on kirjanpidollisesti erikoinen

Miljardin datakeskusrahoitus on 'käyttöpääomatalletus', jonka OpenAI voi kirjata varoikseen. Osa sirumaksuista kirjataan vastineeksi korkotuloina. Sopimuksesta ei siis näy perinteisen hankintakaupan jälki OpenAI:n tuloslaskelmaan, vaan tase kasvaa molemmista päistä.

Nvidian puristus höltyy, mutta ei katkea

Cerebras-sopimus on osa suurempaa liikettä. OpenAI ilmoitti syksyllä noin 6 gigawatin siruhankintasopimuksesta AMD:n kanssa ja solmi Broadcomin kanssa kumppanuuden, jossa OpenAI suunnittelee omaa 10 gigawatin sirusarjaansa. Yhteenlaskettuna yhtiön laskuriin on nyt yli 26 gigawattia tekoälylaskentaa, josta Nvidian osuus jää alle puoleen.

Motiivi on selvä. Nvidian H100- ja B200-siruista on ollut vuosikausia pula ja hinnoitteluvoima on ollut myyjän puolella. Kun OpenAI sitoo kolmen vuoden laskentabudjetistaan kymmeniä miljardeja kilpaileviin arkkitehtuureihin, yhtiön neuvotteluasema Jensen Huangin yhtiön kanssa paranee, vaikka Nvidia pysyisi edelleen tärkein toimittaja.

Cerebras ei yritä voittaa koulutuksessa

Cerebraksen etu ei ole hinnassa vaan siinä, mitä yhdelle sirulle mahtuu. WSE-3-prosessori on kokonainen piikiekko, noin 57 kertaa suurempi kuin Nvidian H100, ja sille on pakattu neljä biljoonaa transistoria ja 900 000 laskentayksikköä. Kun mallin painot sijaitsevat samalla kiekolla kuin laskenta, tiedonsiirron pullonkaula katoaa ja päättelyvaihe eli inferenssi nopeutuu.

SemiAnalysisin riippumattomassa vertailussa Cerebras CS-3 ajoi Llama 3 70B -mallia päättelytehtävissä 21-kertaisella nopeudella verrattuna vastaavaan Nvidia Blackwell -klusteriin, ja kustannus per vastaus oli noin 32 prosenttia pienempi. Koulutuksessa Nvidian B200 ja tuleva Rubin-arkkitehtuuri hallitsevat yhä, mutta inferenssi on alkuvuonna 2026 mennyt rahamääräisesti koulutuksen ohi – ja se on se kulma, johon Cerebras on omansa tähdännyt.

20 mrd $↑

OpenAI:n sitoumus Cerebrakselle 3 vuodeksi

26 GW↑

OpenAI:n laskentakapasiteetti yhteensä

21×↑

Cerebras CS-3 nopeampi inferenssissä vs. Nvidia B200

−32 %↓

Pienempi kustannus per vastaus

The Information, SemiAnalysis, Cerebras

Sanasto

Inferenssi
Tekoälymallin käyttöhetki – kun valmiiksi koulutettu malli tuottaa vastauksen käyttäjän kyselyyn. Koulutus tehdään kerran, inferenssi tapahtuu joka kerta kun käyttäjä lähettää promptin.
Gigawatti (GW) datakeskuskapasiteettina
Mittayksikkö joka kertoo datakeskuksen sähkönkulutuksen mittakaavan. Yksi gigawatti vastaa noin miljoonan kotitalouden sähkönkulutusta ja riittää pyörittämään kymmeniä tuhansia tekoälysiruja.
Transistori
Sirun pienin rakenneosa, joka toimii sähköisenä kytkimenä. Mitä enemmän transistoreja yhdelle sirulle mahtuu, sitä enemmän laskentatehoa saadaan pienempään tilaan.

Miljardin mittakaava Suomesta katsottuna

OpenAI:n ostovoiman siirtyminen pois Nvidialta on hyvä uutinen niille, jotka käyttävät tekoälymalleja mutta eivät rakenna niitä itse. Arkkitehtuurien välinen hintakilpailu siirtää hintaa aikanaan suomalaisillekin yrityksille, jotka ajavat ChatGPT:n, Clauden tai Geminin kyselyjä rajapintojen läpi. Inferenssin halpeneminen on tekoälypalveluiden bruttomarginaalin kannalta olennaisempi muutos kuin uuden koulutusmallin julkistus.

Miljardin dollarin datakeskusrahoitus antaa myös mittakaavan. Seinäjoelle tässä kuussa ilmoitetun tekoälydatakeskuksen kokonaisarvo on noin 1,2 miljardia euroa ja Janakkalaan suunnitellun hankkeen 450 miljoonaa. Yksi yhdysvaltalaisen sirufirman ja ohjelmistotalon välinen sivusopimus vastaa siis itsessään Suomen suurinta yksittäistä datakeskusinvestointia.

Cerebras valmistautuu listautumaan Nasdaqiin toisella vuosineljänneksellä, ja OpenAI:n sitoumus on tuon esitteen tärkein myyntivaltti. Kun listautumassa oleva piivalmistaja saa 20 miljardin takuukatteen, markkinan hinnoittelema riskipreemio laskee ja muut Nvidian haastajat – Groq, SambaNova, Tenstorrent – saavat rahoituskierroksilleen helpomman kulman. Nvidia on yhä kuningas, mutta kuningaskuntaan ilmestyy nyt lisää herttuoita.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Suomeen jonottaa 5 gigawattia konesaleja – kuka saa lämmön?
  3. 3Suomeen nousee kolme tekoälytehdasta – kuka niitä saa käyttää?
  4. 4Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  5. 5Datakeskus söisi Lapinlahdella kokonaisen kaupungin sähköt

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.