Liiketoiminta

Ozempic-jätti antoi lääkekehityksen OpenAI:lle

Tekoäly seuloo molekyylejä Novo Nordiskille – Orion kaukana perässä

Kaisa KasvukoskiKaisa Kasvukoski
Jaa:
Ozempic-jätti antoi lääkekehityksen OpenAI:lle

Tanskalainen lääkejätti Novo Nordisk ja tekoäly-yhtiö OpenAI ilmoittivat maanantaina strategisesta kumppanuudesta, jonka tavoitteena on vauhdittaa uusien lääkkeiden kehitystä. Ozempic- ja Wegovy-valmisteistaan tunnettu Novo Nordisk avaa OpenAI:n kielimalleille pääsyn laajoihin datakokoelmiinsa tutkimuksesta tuotantoon.

Uuden lääkkeen kehittäminen laboratoriosta potilaan käyttöön kestää tyypillisesti 10–15 vuotta ja maksaa keskimäärin yli kaksi miljardia dollaria. Valtaosa lääkeainekandidaateista karsiutuu matkan varrella. Novo Nordisk uskoo, että tekoäly voi lyhentää tätä aikajanaa merkittävästi analysoimalla dataa, johon ihmistutkijan aika ei yksinkertaisesti riitä.

Algoritmit etsivät lääkeaineita

Kumppanuuden ytimessä on lääkeaineiden etsintä. OpenAI:n mallit analysoivat Novo Nordiskin genomisia, biologisia ja kliinisten kokeiden aineistoja tunnistaakseen lupaavia lääkeainekandidaatteja. Tekoäly voi ennustaa molekyylien tehoa jo ennen kuin yhtäkään fyysistä näytettä on valmistettu laboratoriossa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkijat pystyvät testaamaan hypoteeseja merkittävästi nopeammin. Siinä missä perinteinen molekyyliseulonta voi viedä kuukausia, algoritmi käy läpi miljoonia rakenteita päivissä ja ehdottaa lupaavimmat jatkokehitykseen.

Yhteistyö kattaa myös muita Novo Nordiskin toimintoja. OpenAI:n työkalut integroidaan valmistukseen, toimitusketjuun ja yhtiön sisäisiin prosesseihin. Pilottiohjelmat käynnistyvät lähiviikkoina eri osastoilla, ja täysi integraatio on tarkoitus toteuttaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Samalla yhtiö kouluttaa koko henkilöstönsä tekoälyn käyttöön.

“Tekoälyn integrointi päivittäiseen työhömme antaa meille kyvyn analysoida dataa mittakaavassa, joka oli aiemmin mahdoton.”

— Mike Doustdar, Novo Nordiskin toimitusjohtaja

Miljardien kilpajuoksu

Novo Nordisk ei ole ainoa lääkejätti, joka panostaa tekoälyyn raskaalla kädellä. Yhdysvaltalainen kilpailija Eli Lilly solmi aiemmin sopimuksen tekoäly-yhtiö Insilico Medicinen kanssa, ja kaupan kokonaisarvo voi nousta jopa 2,75 miljardiin dollariin. Novo Nordisk on itsekin investoinut tekoälyyn rahoittamalla Tanskan Gefion-supertietokonetta.

Novo Nordiskin ja OpenAI:n sopimuksen taloudellisia yksityiskohtia ei julkistettu. Tanskalaisen T&K-budjetti kertoo kuitenkin panostusten kokoluokasta: yhtiö käytti tutkimukseen ja kehitykseen noin 6,6 miljardia dollaria viime vuonna. OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman kuvaili lääkekehitystä yhdeksi alueista, joissa tekoäly voi konkreettisesti auttaa ihmisiä elämään paremmin ja pidempään.

Kumppanuuteen sisältyy tiukat tietosuoja- ja hallintakäytännöt. Ihminen tekee edelleen lopulliset päätökset lääkeaineiden valinnasta ja kliinisiin kokeisiin etenemisestä, vaikka tekoäly hoitaa raskaan datan esikäsittelyn.

Orion kulkee samaa polkua pienemmällä budjetilla

Suomalainen Orion on hyödyntänyt tekoälyä lääkekehityksessä jo noin viisi vuotta. Yhtiö käyttää generatiivisia malleja uusien molekyylirakenteiden suunnitteluun ja tekoälypohjaisia työkaluja tutkimuskirjallisuuden analysointiin. Kone löytää yhteyksiä ja mahdollisia lääkeaineita, joiden tunnistaminen manuaalisesti veisi tutkijalta valtavasti aikaa.

Kokoluokkaero on kuitenkin silmiinpistävä. Orionin tutkimus- ja kehityskulut olivat vuonna 2025 yhteensä 210 miljoonaa euroa eli karkeasti kolme prosenttia Novo Nordiskin vastaavasta. Suomalainen yhtiö kasvatti tutkimuspanostustaan 17 prosenttia edellisvuodesta ja painottaa erityisesti syöpälääkkeiden kehitystä, missä tekoälyllä on jo käytännön sovelluksia kohdemolekyylien tunnistamisessa.

Pienemmälle toimijalle tekoäly on ennen kaikkea tehokkuustyökalu. Perusmallit ja algoritmit ovat periaatteessa kaikkien käytettävissä, eikä niiden hyödyntäminen vaadi miljardibudjettia. Olennaista on, miten nopeasti suomalaiset lääkekehittäjät omaksuvat uusimmat työkalut osaksi tutkimusprosessejaan.

10–15 v.

Lääkekehityksen keskimääräinen kesto

2+ mrd $

Keskimääräinen kustannus per lääke

6,6 mrd $

Novo Nordiskin T&K-budjetti 2025

210 milj. €↑

Orionin T&K-budjetti 2025 (+17 %)

CNBC 2026, Orion tilinpäätös 2025

Sanasto

Genomidata
Elävien organismien DNA:sta ja perimästä luettua tietoa, jota käytetään esimerkiksi lääkekohteiden tunnistamiseen.

Novo Nordiskin ja OpenAI:n kumppanuus on tuorein esimerkki lääketeollisuuden tekoälykilpailusta. Jos molekyylien seulonta nopeutuu ja kliinisten kokeiden suunnittelu tehostuu, voittajia ovat lopulta potilaat, jotka saavat uusia hoitoja käyttöönsä vuosia nykyistä aiemmin. Suomalaiselle lääkekehitykselle kumppanuus on samalla muistutus: omilla vahvuusalueilla täytyy edetä ripeästi, kun jätit painavat kaasua.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  4. 4Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä
  5. 5Google kaatoi metsää 330 hehtaarilta – arvio jäi tekemättä

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.