Kertaluonteinen osakelevy, ei voittovero
Bernie Sanders julkisti 1. kesäkuuta New York Timesin mielipidekirjoituksessa American AI Sovereign Wealth Fund Act -lakiesityksensä. Mekaniikka on sijoittajien näkökulmasta tavanomaista verotusta jyrkempi. Valtio ei laskuttaisi voitoista vaan ottaisi yhdellä kertaa 50 prosenttia OpenAI:n, Anthropicin ja xAI:n osakekannasta uuteen valtiolliseen sijoitusrahastoon. Osakkeiden mukana siirtyisivät äänivalta ja paikat yhtiöiden hallituksissa.
Suuruusluokka avautuu hetkessä, kun rinnastaa lukuihin viime viikkojen rahoituskierroksilta. Anthropic keräsi toukokuussa 65 miljardin dollarin Series H -kierroksen ja arvostettiin 965 miljardiin (CNBC, 28.5.2026). OpenAI:n maaliskuun 122 miljardin dollarin kierros nosti arvostuksen 852 miljardiin. xAI sulautui helmikuussa SpaceX:n kanssa, jolloin yhdistetyn yhtiön arvoksi tuli 1 250 miljardia. Yhteenlaskettuna noin 3 060 miljardin dollarin pinosta valtio leikkaisi siis yli 1 500 miljardia dollaria rahastoonsa.
“Tekoäly on rakennettu öljyä arvokkaammalle julkiselle resurssille: koko ihmiskunnan kerrytetylle tiedolle, luovuudelle ja työlle.”
Norjan öljyrahasto ja Alaskan malli
Sanders vetoaa Norjan valtion eläkerahastoon, joka on kasvanut 1990-luvun öljytuloista maailman suurimmaksi sijoitusrahastoksi yli 1 700 miljardiin dollariin. Hän mainitsee myös Alaskan Permanent Fundin, joka maksaa osavaltion asukkaille vuotuista osinkoa. Rinnastus on aatteellisesti vahva mutta rahoitusrakenteena ontuva.
Norjan rahasto ostaa jälkimarkkinoilta hajautetusti osakkeita, ei ota yhtiöiltä äänivaltaa. Yksittäisestä yhtiöstä rahasto omistaa keskimäärin alle 1,5 prosenttia. Sandersin malli olisi siis tarkemmin sanottuna yhdistelmä kansallistamista ja sijoitusrahastoa: ensin äkillinen omistuksen siirto, sitten passiivinen hallinnointi. Pohjoismaisesta esikuvasta jää jäljelle lähinnä retoriikka.
Mitä sijoittajille tapahtuisi
Olemassa olevien omistajien, kuten Microsoftin, Googlen, Sequoian, Altimeterin ja Lightspeedin, osuudet laimentuisivat puoleen yhdessä yössä. Kaikilla kolmella yhtiöllä on takanaan kymmeniä miljardeja primaarirahoitusta, joka hinnoiteltiin nykyvaluaatioon. Hyväksytty laki tarkoittaisi käytännössä takautuvaa pääomatappiota, joka voi ylittää koko Yhdysvaltain riskirahoitusalan vuosittaisen sijoitusvolyymin.
Markkinatekniikan kannalta lakiesitys on poikkeuksellinen myös siksi, että xAI on tällä hetkellä osa SpaceX:ä helmikuun fuusion jäljiltä. Lakitekstistä on epäselvää, ulottuisiko levy emoyhtiöön, siis myös SpaceX:n rakettiliiketoimintaan, vai vain xAI-osioon. Tämä yksityiskohta määrittäisi, onko poliittinen kohde kapea (vain mallikehittäjäjätit) vai leveä (kaikki AI-painotteiset jättiyhtiöt).
Suomi-kulma: kuka hallinnoisi eurooppalaista versiota?
Eurooppalainen vastine törmäisi heti rakenteelliseen ongelmaan. Mistral arvostettiin viimeisimmillään noin 14 miljardiin euroon, mikä on alle prosentti OpenAI:n arvosta. Silo AI:ta ei enää ole itsenäisenä yhtiönä, sillä AMD osti suomalaisen mallikehittäjän kesällä 2024 noin 665 miljoonalla dollarilla. 50 prosentin osakelevystä neuvottelisi nyt teksasilainen pörssiyhtiö.
Suomalaisia rahastorakenteita on, mutta ne sopivat huonosti Sandersin malliin. Sitra on perustuslakiin sidottu eduskunnan alainen rahasto, jonka oma pääoma on noin miljardi euroa, eikä sillä ole kokemusta yksittäisten yritysten enemmistöomistuksesta. Solidium hallinnoi valtion noin kuuden miljardin euron pörssiomistuksia, mutta sen mandaatti on tuottohakuinen vähemmistöosakas, ei poliittinen toimija.
Eläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen pyörittävät yhteensä reilun 110 miljardin sijoitussalkkua, mutta TyEL-rahoituksen tuotto- ja vakavaraisuusvaatimukset estävät yksittäiseen riskikohteeseen keskittyvät vipupositiot. Lähinnä Sandersin esitystä olisivat Norjan oma rahasto, Singaporen Temasek ja Saudi-Arabian PIF, kaikki rakenteita, joita Suomesta ei löydy. Käytännössä Suomen panos eurooppalaiseen AI-rahastoon kanavoituisi joko Euroopan investointipankin kautta tai pohjoismaisena yhteishankkeena.
