Elon Musk avasi maanantaina 8. kesäkuuta SpaceX:n AI1-satelliitin tekniset tiedot. Kyseessä ei ole pelkkä kommunikaatiolaite vaan ensimmäinen kiertoradalle suunniteltu datakeskussatelliitti. Tuotantotehdas Gigasat tähtää siihen, että vuoden 2027 lopussa kiertoradalla on yhden gigawatin verran tekoälylaskentaa. Aikataulu osuu tasan SpaceX:n perjantaina 12. kesäkuuta alkavan listautumisen päälle.
150 kilowattia kiertoradalla
Yksi AI1-satelliitti tuottaa huippuhetkellä 150 kilowattia laskentaa ja keskimäärin 120 kilowattia. Tämä vastaa karkeasti yhden Nvidian GB300-räkin tehoa. Siipiväli on 70 metriä – leveämpi kuin Boeing 747.
SpaceX ilmoitti, että laskentapayload on vaihdettava. Satelliittia ei siis lukita yhteen sirumalliin tai valmistajaan, mikä jättää oven auki sekä Nvidialle, AMD:lle että SpaceX:n omille piikehityksille. Aurinkopaneeli tuottaa 250 wattia neliömetriä kohti ja on SpaceX:n omaa tekoa. Tehotiheys yltää 70 kilowattiin tonnia kohden.
Maapohjaisissa datakeskuksissa rajoittava tekijä on sähköverkko ja jäähdytys. Kiertoradalla kumpikin ratkeaa eri logiikalla: aurinko paistaa jatkuvasti, ja avaruus on noin -270 asteinen jääkaappi. Suurin Starlink-satelliitti V2 Mini Direct-to-Cell hukkaa nykyään noin 25 kilowattia. AI1 nostaa luvun kuusinkertaiseksi.
1,75 biljoonan dollarin tarina
SpaceX listautuu Nasdaqiin perjantaina 12. kesäkuuta tickerillä SPCX. Hintatavoite on 135 dollaria osakkeelta, kerätty pääoma 75 miljardia, kokonaisarvo 1,75 biljoonaa dollaria. Jos asetelma toteutuu, kyseessä on pörssihistorian suurin listautuminen.
AI1-satelliitti on tämän tarinan ankkuri. Ilman uskottavaa kasvunarratiivia 1,75 biljoonan arvostus näyttää tukevalta. Morningstar arvioi yhtiön käyväksi arvoksi 780 miljardia dollaria, noin 48 prosenttia alle yksityismarkkinahinnan. Fortunen analyysissä huomautettiin, että vuoteen 2035 mennessä SpaceX:n liikevaihdon pitäisi nousta 1,1 biljoonaan dollariin. Se ylittäisi Amazonin nykyiset luvut.
Lyhyellä aikavälillä numerot tukevat tarinaa. Anthropic maksaa SpaceX:lle 1,25 miljardia dollaria kuukaudessa Colossus-datakeskuksen kapasiteetista, sopimus juoksee vuoteen 2029. Google maksaa lokakuusta 2026 alkaen 920 miljoonaa dollaria kuukaudessa kesäkuuhun 2029 asti. Yhteensä 2,17 miljardia kuukaudessa, 26 miljardia vuodessa.
SpaceX:n koko liikevaihto vuonna 2025 oli 18,7 miljardia dollaria. Kahdella sopimuksella yhtiö siis tuplaa liikevaihtonsa. Varauma on selvä: molemmat ovat lyhyitä siltadiilejä, ei kymmenen vuoden infrasopimuksia. Jos Anthropic ja Google rakentavat oman kapasiteettinsa loppuun, 26 miljardin tulovirta voi sulaa 18–24 kuukaudessa.
Suomen sähkö, taivaan kilpailija
Suomessa rakennetaan parhaillaan vastakohtaa. Pohjoismainen pilvitoimija Glesys ja kiinteistösijoittaja Trevian Asset Management allekirjoittivat juuri sopimuksen Campus Oulu -datakeskuskampuksesta Nokian entisiin tiloihin Oulun Ruskoon. Ensimmäinen vaihe syksyllä 2026 tarjoaa 8 megawattia, pitkän aikavälin potentiaali on 300 megawattia. Vertailun vuoksi: se vastaa noin 2 000 AI1-satelliittia.
Lappeenrantaan Nebius rakentaa omaa tekoälytehdastaan. Hamina, Kajaani, Mikkeli ja Helsinki kilpailevat samasta rahasta. Suomen datakeskuskapasiteettiin odotetaan 2 800 megawatin lisäystä vuoteen 2029 mennessä. Yli kymmenen miljardin investoinnit, 23 toimivaa datakeskusta, 25 uutta hanketta rakenteilla. Suomen kilpailuetu on halpa ja vakaa sähkö, kylmä ilmasto sekä nopeat luvat. Oulun kampus toimii uusiutuvalla sähköllä, mikä on käytännössä pakollista isoille amerikkalaisille pilvitoimijoille.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle
Orbitaalinen laskenta ei korvaa Oulun kampusta vielä pitkään aikaan. Mittakaava ei riitä: yksi gigawatti vuonna 2027 vastaa kolmannesta Oulun kampuksen lopullisesta potentiaalista, ja koko Suomen suunniteltu lisäkapasiteetti on lähes kolminkertainen. SpaceX:n hakema miljoonan satelliitin lupa on toistaiseksi paperilla, ei kiertoradalla.
Käytännön vaikutus alkaa näkyä siinä, miten amerikkalaiset hyperskaalaajat priorisoivat investointinsa 2028 jälkeen. Jos kiertoradan laskenta osoittautuu olennaisesti halvemmaksi vuosikustannukseltaan, suomalaiset datakeskukset jäävät rajatumpaan rooliin: latenssiherkät palvelut, lainsäädännön pakkonostot, eurooppalaiset suvereniteettidata-vaatimukset. Sähkö-etu muuttuu marginaalisemmaksi tekijäksi, kun aurinko on ilmainen.
Toinen vaikutus on rahoituspuolella. Suomeen luvattu kymmenen miljardin euron datakeskusbuumi nojaa olettamukseen, että maailman pilvitoimijat tarvitsevat 2020-luvun lopulla yhtä paljon maapohjaista kapasiteettia kuin nyt. SpaceX:n IPO-tarina kyseenalaistaa tämän olettaman julkisesti. Kunnat, jotka myöntävät tällä hetkellä kaavamuutoksia datakeskuksille, kannattaa katsoa tarkemmin, mille aikajanalle vuokrasopimukset on rakennettu ja kuka kantaa riskin jos kysyntä siirtyy yläilmoihin.
