AI Finlandin ja Business Finlandin huhtikuussa julkaiseman tilannekuvan mukaan tekoälyä strategisesti hyödyntävien suomalaisyhtiöiden määrä on nelinkertaistunut kahdessa vuodessa. Edistyneiden osuus on noussut yhdeksästä prosentista 39 prosenttiin. Samaan aikaan yli puolet yrityksistä on edelleen jumissa arviointi- ja valmisteluvaiheessa, siellä missä ne olivat jo viime vuonna.
Lukujen takana on dramaattinen muutos yrityskentän rakenteessa. Aikaisemmin laaja keskiryhmä, yritykset jotka käyttivät tekoälyä rajatusti mutta eivät kuuluneet kärkijoukkoon, on käytännössä hävinnyt. Yhtiöt ovat joko ottaneet teknologian strategiseksi ajuriksi tai jääneet kokonaan rannalle.
Tyypillinen projekti alle 100 000 euroa
Raportin konkreettisin luku kertoo investointitasosta: tyypillinen suomalainen tekoälyprojekti maksaa alle 100 000 euroa. Yli miljoonan euron investointeja löytyi aineistosta vain kaksi.
Vertailun vuoksi yhdysvaltalaiset hyperscalerit kuten Microsoft, Google ja Meta käyttävät vuosineljänneksittäin kymmeniä miljardeja datakeskuksiin ja malleihin. Suomalaisten panostusten mittakaava jää ymmärrettävästi pieneksi, mutta jopa kotimaiseen tasoon nähden investoinnit ovat varovaisia.
Halpojen toteutusten kääntöpuoli on se, että ne tuottavat usein vain rajattuja kokeiluja. Strategisen muutoksen mittakaavaan ei tavallisesti päästä satatonneilla.
“Kun tekoäly moninkertaistaa digitaalisen kehityksen nopeuden ja pudottaa toteutuskustannuksia radikaalisti, samoilla investoinneilla pienetkin yritykset voivat saada aikaan muutosta.”
Miksi keskiryhmä häviää?
Raportti tarjoaa kolme selitystä keskiryhmän katoamiselle. Osaaminen kasaantuu kärkijoukolle: edistyneistä yhtiöistä lähes puolet tuotteistaa tekoälyä asiakkaille tai integroi sen tarjontaansa. Keskinkertaiset kokeilut eivät tuota mitattavaa hyötyä, jolloin johdon kiinnostus hiipuu. Pääomat ovat keskittyneet harvoihin investointikierroksiin, ja jos yhtiö ei pääse mukaan, etumatka kasvaa nopeasti.
Tutkimusyhteistyö on toinen pullonkaula. Vain noin yksi viidestä edistyneestä tekoälyprojektista tehdään yhdessä yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa. Luku on yllättävän pieni maassa, joka on perinteisesti rakentanut menestyksensä yliopistolähtöiselle TKI-yhteistyölle.
Pohjoismainen vertailu ei imartele
Kapeasti mitattuna Suomi pärjää: 38 prosenttia yli kymmenen hengen yrityksistä käyttää tekoälyä, kun EU-keskiarvo on noin 20 prosenttia. Laajemmassa pohjoismaisessa vertailussa kuva muuttuu nopeasti.
Microsoftin helmikuun raportin mukaan Suomi sijoittuu kolmenkymmenen edistyneimmän tekoälymaan joukossa sijalle 28 käyttöasteella 27,3 prosenttia. Ruotsi on 33,3 ja Tanska 28,8 prosentin tasolla. Erityisesti väestötason käyttöönotossa Suomi on jäänyt pohjoismaisesta vauhdista, vaikka digitaalisen perustan piti olla vahva.
Miten tämä näkyy tavalliselle suomalaiselle?
Kahtiajako ei jää yritysjohtajien huoleksi. Jos puolet työpaikoista on yhtiöissä jotka eivät pääse arviointivaiheen ylitse, näiden työntekijöiden osaaminen ei kehity samaa tahtia kuin edelläkävijöiden työpaikoilla. Palkkaeroista voi tulla pysyviä, ja työmarkkina jakautuu kahteen kerrokseen.
Kotimaisten palveluiden, pankki-, terveys- ja kauppasovellusten, käyttäjille tämä näkyy siinä, että tekoälyä hyödyntävät yritykset tarjoavat sujuvampaa ja halvempaa asiakaspalvelua. Kuluttajan kannalta jako voi tarkoittaa erilaisia hintoja samasta palvelusta tai sitä, että vanhakantaiset toimijat häviävät vähitellen markkinasta.
