Yli miljoonan euron suuruisia AI-investointeja on Suomessa tällä hetkellä kaksi kappaletta. Lukumäärä, ei prosenttiosuus. AI Finland ja Business Finland julkaisivat tuoreen Näin Suomi hyödyntää tekoälyä 2026 -raportin, joka piirtää karun kuvan suomalaisten yritysten AI-todellisuudesta numero numerolta.
Edelläkävijät tuotteistavat, muut harkitsevat yhä
Raportin mukaan edelläkävijöiden osuus on yli nelinkertaistunut kahdessa vuodessa. Lähes puolet kärkijoukkoon kuuluvista yrityksistä joko tuotteistaa tekoälyä asiakkailleen tai on integroinut sen omaan tarjontaansa. AI ei ole näille yhtiöille enää erillinen kokeilu vaan osa liiketoimintaa.
Toisessa ääripäässä on hiljaisempaa. Yli puolet organisaatioista on edelleen jumissa arviointi- ja valmisteluvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa työpajoja, konsulttiraportteja ja pilotteja, jotka eivät etene tuotantoon. Päätös on tekemättä siitä, kuka omistaa AI-tiekartan, mistä budjetti otetaan ja mihin liiketoiminnan ongelmaan tekoälyllä haetaan ratkaisua. Aiempi laaja keskiryhmä on raportin mukaan käytännössä kadonnut.
Tyypillinen hanke jää alle 100 000 euroon
Raportin kovin yksittäinen luku liittyy investointien kokoluokkaan. Tyypillinen suomalainen AI-hanke jää alle 100 000 euron, ja koko maasta löytyy vain kaksi yli miljoonan euron panostusta. AI Finland huomauttaa, että tämä summa ei riitä rakentamaan liiketoiminnan uudistamista tai sitä kansainvälistä kasvua, jota tekoäly mahdollistaisi.
Mittakaavaero kansainvälisiin toimijoihin on jyrkkä. Yksittäinen yhdysvaltalainen tai ranskalainen mallikoulutus voi viedä satoja miljoonia, ja eurooppalaiset Mistral ja Aleph Alpha pyörittävät satojen miljoonien rahoituskierroksia. Suomen yhteenlaskettu kärkiraha jää tasolle, jolla globaaleilla markkinoilla on vaikea kilpailla.
“Kun tekoäly moninkertaistaa digitaalisen kehityksen nopeuden ja pudottaa toteutuskustannuksia radikaalisti, samoilla investoinneilla pienetkin yritykset voivat saada aikaan muutosta.”
Edelläkävijöistäkin vain noin viidennes tekee suoraa yhteistyötä yliopistojen tai tutkimuslaitosten kanssa. Suomi on rakentanut maineensa korkeakoulujärjestelmänsä varaan, mutta käytännön AI-projekteissa akateeminen osaaminen ei näytä siirtyvän yrityksiin. Raportin mukaan tämä on menetetty mahdollisuus erityisesti pk-sektorilla, jolla omaa tutkimusbudjettia ei ole.
Valoisin viesti tulee terveystekniikasta ja teollisuudesta. Näillä toimialoilla yritykset hyödyntävät konenäköä, ennakoivaa analytiikkaa ja digitaalisia kaksosia tavoilla, joita ei voi korvata pelkällä ohjelmistokehityksellä. Business Finland näkee niissä mahdollisia kansainvälisiä kilpailuvaltteja. Myös julkisen sektorin tuottavuuspaineet voivat luoda kotimarkkinakysyntää paikallisille tarjoajille.
Mitä tämä tarkoittaa työpaikoille
Kun yli puolet yrityksistä lykkää AI-päätöksiä, palkansaajan tilanne jakautuu kahteen leiriin. Edelläkävijäyhtiöiden työntekijät oppivat uusia työkaluja työaikana ja kasvattavat osaamistaan. Jälkijoukon työntekijät seuraavat sivusta ja huomaavat osaamiseronsa vasta työpaikan vaihtuessa. Yritysten arviointivaihe on käytännössä päätös olla kouluttamatta henkilöstöä.
2
Yli miljoonan euron AI-investointia koko Suomessa
< 100 000 €
Tyypillisen AI-hankkeen kokoluokka
> 50 %
Yrityksistä yhä arviointi- ja valmisteluvaiheessa
4×
Edelläkävijöiden määrä nelinkertaistui kahdessa vuodessa
Raportin keskeinen viesti ei ole, etteivät suomalaisyritykset yritä tekoälyn kanssa. Yrittävät ne. Mutta yritys jää useimmiten kokeiluksi, jota ei skaalata eikä budjetoida riittävällä volyymilla. Kun naapurimaissa rahoituskierrokset ja pilottihankkeet mitataan kymmenissä miljoonissa, Suomen tasolla luku kaksi yli miljoonan investointia kannattaa lukea ääneen kahdesti. Seuraavan kahden vuoden kasvunumerot kertovat, kuroiko keskiryhmä eron kiinni vai jäikö se lopullisesti pois pelistä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.