Suomessa syntyy tekoälyyrityksiä kovaa vauhtia. Tutkimuslaitokset, yliopistot ja kokeneet ohjelmistotekijät tuottavat jatkuvasti uusia startuppeja, jotka rakentavat kaikkea kielimalleista teollisuuden konenäköön ja terveydenhuollon diagnostiikkaan. Ongelma ei ole ideoiden eikä osaamisen puute. Se on raha.
Kun yritys on todistanut teknologiansa ja tarvitsee kymmenien miljoonien rahoituskierroksen kasvaakseen kansainväliseksi toimijaksi, kotimainen pääoma loppuu kesken. Suuret kierrokset jäävät saamatta, ja moni lupaava yhtiö päätyy ulkomaisen ostajan syliin juuri silloin, kun se alkaisi tuottaa eniten arvoa.
Silo AI:n kauppa näytti suunnan
Tunnetuin esimerkki on Silo AI. Vuonna 2017 Helsinkiin perustettu yhtiö kasvoi Euroopan suurimmaksi yksityiseksi tekoälylaboratorioksi ja työllisti satoja asiantuntijoita, joista suuri osa oli väitelleitä tutkijoita. Yhdysvaltalainen piirivalmistaja AMD osti sen heinäkuussa 2024 noin 665 miljoonalla dollarilla.
Kauppa oli omistajille menestys, mutta samalla se kiteytti suomalaisen tekoälykentän pulman. Yhtiö, joka olisi voinut kasvaa itsenäiseksi eurooppalaiseksi suurtoimijaksi, siirtyi amerikkalaisomistukseen. Osaaminen ei kadonnut maasta hetkessä, mutta päätösvalta, voitot ja teknologian suunta siirtyivät Atlantin taakse.
Rahoituspullonkaula on rakenteellinen
Siemenvaiheen rahoitusta Suomesta löytyy kohtuullisesti. Business Finland, enkelisijoittajat ja kotimaiset rahastot rahoittavat mielellään alkuvaiheen yrityksiä. Pullonkaula syntyy myöhemmin. Kun yritys tarvitsee kasvuvaiheen kierroksen, puhutaan helposti 30–100 miljoonan euron summista. Tällaisia kierroksia vetää Suomessa harva, jos kukaan.
Ulkomaiset sijoitukset suomalaisiin startuppeihin nousivat noin 957 miljoonaan euroon vuonna 2024, lähes kaksinkertaistuen edellisvuodesta. Luku kuulostaa hyvältä, mutta se kertoo myös riippuvuudesta. Kun iso raha tulee ulkomailta, myös tuotto ja usein koko yhtiön kohtalo määräytyy ulkomailla.
Syyt ovat tuttuja. Suomen ja koko Euroopan kasvurahastot ovat pienempiä kuin yhdysvaltalaiset vastineensa. Eläkeyhtiöt ja institutionaaliset sijoittajat ohjaavat vain murto-osan varoistaan riskipääomaan. Kun kotimainen kierros ei synny, yrittäjälle jää kaksi vaihtoehtoa: hakea raha ulkomailta tai myydä yhtiö ulkomaiselle ostajalle. Kumpikin tie vie päätösvaltaa pois Suomesta.
Miksi tällä on merkitystä huoltovarmuudelle
Tekoäly ei ole vain liiketoimintaa. Se on infrastruktuuria, joka ohjaa terveydenhuoltoa, energiaverkkoja ja puolustusta. Jos kriittinen osaaminen ja teknologian omistus karkaavat järjestelmällisesti ulkomaille, Suomi menettää kykynsä päättää itse, miten näitä järjestelmiä rakennetaan ja kenen ehdoilla niitä käytetään.
