Tekoälypelko kaatoi Aasian pörssit – Helsinki seurasi perässä

CoreWeaven toimitusjohtaja Michael Intrator lähetti keskiviikkona henkilöstölleen viestin, jonka piti rauhoittaa tilannetta. Yhtiön osake oli juuri pudonnut noin 15 prosenttia, ja sen joukkovelkakirjojen tuotto oli käynyt 15 prosentissa. Intratorin mielestä vika oli markkinassa.

Rauhoittelu ei kantanut yön yli. Torstaiaamuna teknologiaosakkeet syöksyivät Aasiassa, ja alakulo tarttui myös Helsingin pörssiin, kertoo Yle. Sijoittajat pelkäävät, etteivät tekoälyyn kytkeytyvät yhtiöt pysty vastaamaan niille asetettuihin erittäin korkeisiin odotuksiin.

Etelä-Korea kärsi eniten

Rajuin pudotus nähtiin Etelä-Koreassa. Muistipiirien valmistaja SK Hynix oli Ylen mukaan kymmeneen mennessä Suomen aikaa pudonnut noin 11 prosenttia ja Samsung yli yhdeksän prosenttia. Soulin Kospi-indeksi oli laskenut lähes kahdeksan prosenttia.

Japanissa Nikkei 225 -indeksi laski noin viisi prosenttia. Hongkongissa, Manner-Kiinassa ja Taiwanissa laskut jäivät maltillisemmiksi.

Korealaisyhtiöt ovat tekoälybuumin ytimessä, sillä niiden muistipiirejä tarvitaan datakeskusten tekoälypalvelimiin. Kun usko tekoälyinvestointien jatkumiseen horjuu, kurssit reagoivat niissä ensimmäisinä.

Miksi CoreWeave pelottaa

CoreWeave on yhdysvaltalainen yhtiö, joka vuokraa Nvidian piireillä varustettua laskentatehoa tekoäly-yhtiöille. Kasvu on ollut nopeaa, ja se on rahoitettu pitkälti velalla. Yahoo Financen mukaan yhtiöllä oli kesäkuun lopussa velkaa noin 52 miljardia dollaria. Vuotta aiemmin velkaa oli noin 15 miljardia.

Huhti–kesäkuussa CoreWeave maksoi korkoja 640 miljoonaa dollaria. Liikevaihto yli kaksinkertaistui 2,58 miljardiin dollariin, mutta tappiota kertyi silti 626 miljoonaa.

Keskiviikkona huomio kiinnittyi yhtiön vuonna 2032 erääntyviin joukkovelkakirjoihin, joita on liikkeellä 1,25 miljardin dollarin edestä. Niiden tuotto kävi päivän aikana 15 prosentissa. MarketWatchin mukaan muutama kuukausi sitten liikkeeseen lasketut lainat vaihtoivat omistajaa noin 81 sentillä dollarilta.

Sijoittaja Chamath Palihapitiya jakoi tuottokäyrän X:ssä ja kysyi englanniksi, luoko tekoälyn rakennusbuumi yksityisen luoton kuplan. Elon Musk vastasi yhdellä sanalla: ”Yikes.” Viesti levisi nopeasti. Samana päivänä Nebius laski 11 ja Oracle 9 prosenttia.

Pelko ei koske pelkästään CoreWeavea. Jos yksi tekoälyinfrastruktuurin suurimmista rakentajista joutuu maksamaan rahoituksestaan näin paljon, sama kysymys esitetään kaikille, jotka rakentavat datakeskuksia velkarahalla. D.A. Davidsonin analyytikko Gil Luria arvioi Prof G Markets -podcastissa, että CoreWeave lainaa rahaa noin yhdeksän prosentin korolla. Hänen mukaansa osakkeenomistajille ei jää lopulta mitään.

Yhtiössä asia nähdään toisin. CoreWeaven rahoituksesta vastaava perustajajäsen Brannin McBee sanoi Financial Timesille englanniksi: ”En pidä sitä lainkaan pelottavana velkana. Pidän sitä kiihdyttävänä velkana ja hyvänä velkana.” Intrator puolestaan kirjoitti muistiossaan, että yhtiö luottaa liiketoimintamalliinsa ja asiakkaisiinsa.

Helsingissä laskivat Nokia, Wärtsilä ja Nordea

Helsingin pörssi avasi torstaina hieman yli kaksi prosenttia miinuksella. Vähän kymmenen jälkeen Nokia ja Wärtsilä olivat Ylen mukaan pudonneet kumpikin noin viisi prosenttia. Nordea oli laskenut saman verran.

Nokia on suomalaisista pörssiyhtiöistä selvimmin kytköksissä tekoälyyn. Yhtiö myy optisia verkkoja ja reitittimiä myös datakeskuksiin, joten tekoälyinvestointien hidastuminen näkyisi sen tilauksissa. Wärtsilän kytkös on yllättävämpi. Ylen mukaan yhtiö on viime aikoina hyötynyt Yhdysvaltojen datakeskusbuumista, sillä datakeskukset tarvitsevat sähköä ja Wärtsilä valmistaa voimalaitosmoottoreita.

Kaikki ei ole tekoälyn syytä. Yhdysvaltojen keskiviikkona julkaistut inflaatioluvut olivat odotettua korkeampia, ja pelko koronnostoista painaa Ylen mukaan pörssejä ympäri maailmaa.

Rahastosäästäjäkin on mukana

Suomalainen piensijoittaja voi olla mukana tekoälykurssien heilunnassa, vaikka ei olisi koskaan ostanut yhtään tekoälyosaketta. Maailman osakeindeksejä seuraavien rahastojen suurimpia omistuksia ovat yhdysvaltalaiset teknologiajätit, joiden arvostus nojaa yhä enemmän tekoälyyn. Nokia ja Wärtsilä taas löytyvät monen kotimaisen osakesäästäjän salkusta.

Yksi pörssipäivä ei kerro, onko tekoälybuumi ohi. Se kertoo, että sijoittajat ovat alkaneet kysyä, kuka valtavat investoinnit lopulta maksaa. Jos haluat tarkistaa, mihin omat rahasi on sijoitettu, AI Suomi kävi aiemmin läpi, mitä tekoälyosakkeen ostaja oikeastaan omistaa.

Seuraavaksi kannattaa katsoa velkamarkkinaa. Osakekurssit heiluvat tunteiden mukana, mutta joukkovelkakirjojen ostajat laskevat yleensä kylmästi vain sen, saavatko rahansa takaisin. Jos CoreWeaven lainojen tuotot jäävät nykytasolle, datakeskusten rahoittaminen kallistuu koko alalla. Ennen pitkää se näkyy niidenkin yhtiöiden tilauskirjoissa, jotka myyvät tekoälylle verkkoja ja sähköä, kuten Nokian ja Wärtsilän.