Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kutsui seitsemän suurta teknologiayhtiötä Valkoiseen taloon allekirjoittamaan energialupauksen. Amazon, Google, Meta, Microsoft, Oracle, OpenAI ja xAI sitoutuvat 4. maaliskuuta hankkimaan uusien datakeskustensa sähkön itse, jotta kustannukset eivät valu tavallisten amerikkalaisten sähkölaskuihin.
Trump esitteli aloitteen kongressipuheessaan 24. helmikuuta. Hän kutsuu sitä sähkönmaksajien suojalupaukseksi (Ratepayer Protection Pledge). Energiaministeri Chris Wright ja Valkoisen talon tiedepolitiikan johtaja Michael Kratsios vastaavat toimeenpanosta.
Sähkön hinta kymmenkertaistunut
Lupauksen taustalla on amerikkalaisten sähkömarkkinoiden paine. PJM-verkon alueella, joka kattaa 13 osavaltiota itärannikolla ja palvelee 65 miljoonaa ihmistä, sähkön kapasiteettihinta on noussut kahdessa vuodessa 28,92 dollarista megawattipäivältä 329,17 dollariin. Joulukuun 2025 huutokaupassa hinta nousi lähes kattohintaan, 333,44 dollariin.
Datakeskukset ovat suurin yksittäinen syy hinnannousuun. PJM:n markkinavalvojan mukaan datakeskusten osuus joulukuun kapasiteettihuutokaupan kustannuksista oli 6,5 miljardia dollaria eli 40 prosenttia 16,4 miljardin dollarin kokonaissummasta. Sähkölaskujen nousu on herättänyt niin paljon vastustusta, että kuusi osavaltiota on käynnistänyt lakialoitteet datakeskusrakentamisen keskeyttämiseksi.
“Yhtiöt tuottavat oman sähkönsä. Se takaa niiden sähkönsaannin ja samalla laskee hintoja. Kenenkään sähkön hinta ei nouse, ja monissa tapauksissa sähkö halpenee yhteisöille.”
Lupaus ilman lakivoimaa
Lupauksen ydinajatus on yksinkertainen: yhtiöt rakentavat, hankkivat tai ostavat oman sähköntuotantonsa uusia datakeskuksia varten. Käytännössä tämä voi tarkoittaa voimalaitosten rakentamista, pitkäaikaisia ostosopimuksia energiantuottajien kanssa tai jopa ydinvoimaloiden käynnistämistä uudelleen. Microsoft on jo suunnitellut Pennsylvanian Three Mile Island -ydinvoimalan palauttamista datakeskuskäyttöön.
Lupaus ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova eikä sillä ole lakivoimaa. Hallinnon edustajat luottavat siihen, että julkinen sitoutuminen riittää painostuskeinoksi. AI Infrastructure Coalitionin puheenjohtajat vakuuttivat, että kehys varmistaa sen, etteivät perheet joudu maksamaan tekoälyn sähkölaskua.
Ilman seuraamuksia lupauksen teho jää nähtäväksi. Tekoälyn sähkönkulutus kasvaa nopeammin kuin yhtiöt ehtivät rakentaa omaa tuotantoa, ja samalla niiden taloudelliset kannustimet ohjaavat ostamaan halvinta verkkosähköä.
Suomessa tilanne on toinen
Yhdysvaltain energiakeskustelu koskettaa myös Suomea, jossa Microsoft ja Google laajentavat datakeskuksiaan voimakkaasti. Microsoftin Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin datakeskusten yhteenlaskettu sähköteho on noin 265 megawattia, mikä vastaa laskennallisesti koko Turun kotitalouksien vuosikulutusta. Google on laajentanut Haminan datakeskustaan jo seitsemättä kertaa miljardin euron investoinnilla.
Suomessa datakeskukset ovat kuitenkin myös lämmöntuottajia. Microsoftin hanke Fortumin kanssa on maailman suurin datakeskusten hukkalämmön talteenottoprojekti, ja Googlen Haminan datakeskus kattaa jo 80 prosenttia kaupungin kaukolämmöntarpeesta. Tämä tekee datakeskusten energiatasapainosta huomattavasti myönteisemmän kuin Yhdysvalloissa, missä hukkalämpö menee yleensä hukkaan.
Suomessakin säännöt kuitenkin kiristyvät. Heinäkuussa 2026 datakeskusten sähkövero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta, kun veroluokka vaihtuu teollisuuden luokasta II yleiseen luokkaan I. Muutos tuo valtiolle arviolta 47 miljoonaa euroa lisätuloja. Trumpin mallin kaltaista lupausmenettelyä täällä tuskin tarvitaan, mutta kysymys siitä, kuka maksaa tekoälyn sähkölaskun, on yhtä ajankohtainen.
Sanasto
Kapasiteettihinta
Sähkömarkkinoilla voimalaitoksille maksettava korvaus siitä, että ne pitävät tuotantokapasiteettia valmiina huippukulutusta varten. Erillinen kustannus varsinaisesta sähkön hinnasta.
Iso ele, pieni pakkokeino
Maaliskuun allekirjoitustilaisuus on ennen kaikkea poliittinen viesti. Trump osoittaa äänestäjille puuttuvansa sähkölaskujen nousuun, ja teknologiayhtiöt näyttävät vastuullisilta kumppaneilta.
Sähköverkkojen kuormitus ei kuitenkaan ratkea allekirjoitustilaisuudella. PJM-alueen kapasiteettihinnat ovat jo katossa, ja seuraava testi on konkreettinen: rakentavatko yhtiöt oikeasti omaa sähköntuotantoa vai jatkuvatko kuluttajien kasvavat laskut entiseen tapaan? Jos lupaus pitää, se voi luoda mallin, jossa teknologiayhtiöt kantavat itse energiainvestointien riskin. Jos se pettää, seuraava askel on todennäköisesti lainsäädäntö.
Energiakysymys on tekoälykilpailun seuraava suuri pullonkaula, ja se koskee yhtä lailla Espoota kuin Virginiaa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
