USA antaa konesalille tontin ja voimalan – Suomi 45-kertaisen veron

Yhdysvaltain kansallinen ydinturvallisuushallinto NNSA kertoi 20. heinäkuuta valinneensa palveluyhtiö Amentumin neuvottelukumppanikseen hankkeeseen, joka toisi Etelä-Carolinan Savannah River Sitelle gigawatin kokoisen tekoälykonesalin. Sen viereen rakennettaisiin noin kahden gigawatin oma sähköntuotanto.

Kyse ei ole pelkästä tontista. Liittovaltio tarjoaa maa-alueen, luvitusreitin ja voimalan samasta paketista. Sähkö tulisi aluksi maakaasusta ja myöhemmin edistyneestä ydinvoimasta, ja se kytkettäisiin konesaliin mittarin takaa eli ilman että teho kulkee yleisen sähköverkon kautta.

Sopimus ei ole vielä valmis. NNSA korostaa, että vuokrasopimus neuvotellaan vaiheittain ja hanke etenee vasta luvitusten, turvallisuusarviointien ja liittovaltion hyväksyntöjen jälkeen. Digitaalisen infrastruktuurin kumppaniksi on valittu DC BLOX, joka perusti viime vuonna Milliken & Companyn, Googlen ja teräsyhtiö Nucorin kanssa Etelä-Carolinan ydinvoimaa edistävän Palmetto Nuclear Coalitionin.

Kylmän sodan alueet uusiokäyttöön

Kaikki neljä aluetta ovat ydinasetuotannon perintöä. Savannah River valmisti aikanaan tritiumia ja plutoniumia, Paducah rikasti uraania. Alueilla on valmiiksi vahvat sähköverkkoliitynnät, kulunvalvonta ja väljät suoja-alueet, joilla uusi rakentaminen ei häiritse ketään.

Savannah Riverin alue on 803 neliökilometriä eli lähes neljä kertaa Helsingin kokoinen. Naapureita, jotka valittaisivat kaasuturbiinien melusta, ei juuri ole.

Energiaministeri Chris Wright on kuvannut ohjelmaa Manhattan-projektin seuraajaksi. Retoriikka kertoo, millä tasolla asiaa Washingtonissa käsitellään: tekoälyn sähkönsaanti on määritelty kansalliseksi turvallisuuskysymykseksi, ei elinkeinopolitiikaksi.

Suomessa datakeskusten sähkövero nousi 45-kertaiseksi

Suomi kulki samana kesänä vastakkaiseen suuntaan. Vähintään 0,5 megawatin datakeskukset siirtyivät 1. heinäkuuta sähköveroluokasta II luokkaan I, jolloin vero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. AI Suomi kertoi korotuksesta jo ennen sen voimaantuloa.

Tuhannen gigawattitunnin vuosikulutuksella pyörivän kampuksen verolasku kasvaa noin puolesta miljoonasta eurosta yli 22 miljoonaan. Google reagoi jäädyttämällä yli kymmenen miljardin euron hankkeensa Kajaanissa ja Muhoksella, vaikka maat oli jo ostettu. Yhtiön viesti oli, että ennustettavuus painaa enemmän kuin yksittäinen veroprosentti.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee korvaavaa tukimekanismia syksyksi 2026, mutta uusi tuki ei saa ylittää poistetun veroedun arvoa. Käytännössä se jää sitä pienemmäksi.

Tavallisen suomalaisen kannalta kyse ei ole veroteknisestä yksityiskohdasta. Kajaanissa ja Muhoksella jäädytetyt hankkeet tarkoittivat rakennusaikaista työtä, kiinteistöveroa ja hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon. Samalla konesalit kilpailevat samasta sähköstä kotitalouksien kanssa, mikä oli koko veroedun alkuperäinen kritiikki. Kysymys on siitä, kumpi tulee kalliimmaksi: subventoida megawattitunteja vai jäädä ilman investointeja.

Mitä Suomen pitäisi tehdä, jos halpa sähkö ei enää riitä valtiksi?

Suomen myyntipuhe on ollut vuosikausia sama: viileä ilmasto, puhdas sähkö, vakaa yhteiskunta ja edullinen energia. Kaksi ensimmäistä pätevät yhä. Neljäs poistui heinäkuussa, ja kolmas kärsi samalla, koska verotuksen kääntäminen kesken investointisyklin on täsmälleen sitä epävakautta, jota Google sanoi välttävänsä.

Yhdysvaltain malli näyttää, mistä kilpailu nyt käydään. Ratkaisevaa ei ole sentti kilowattitunnilta vaan aika: kuinka nopeasti kehittäjä saa tontin, liittymän ja luvat samasta luukusta. Savannah Riverissä liittovaltio myy juuri sitä, ja siksi verokohtelu on siellä toissijainen kysymys.

Suomella olisi tähän vastaus, jos se halutaan antaa. Kantaverkkoliittymien jono on Fingridin hallussa, kaavoitus kuntien, ja ydinvoimaloiden ympärillä on vastaavia suoja-alueita kuin Etelä-Carolinassa. Olkiluodon ja Loviisan lähistöllä on teollisuustontteja, joiden vieressä tuotetaan gigawatteja sähköä muutaman kilometrin päässä. Valmis tonttivaraus, luvitettu liittymäteho ja sitova aikataulu ovat asioita, joita valtio voi luvata ilman että se maksaa veroeuroja.

Amentumin sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, ja betoni valuu Etelä-Carolinaan aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Se on suunnilleen se aika, joka Suomella on kertoa, mitä muuta se tarjoaa kuin halvan sähkön, jota ei enää ole.