Håkan Agnevall soitti 8. syyskuuta Nasdaqin päätöskelloa New Yorkissa. Wärtsilän toimitusjohtaja juhli yhtiön puolta vuosisataa Yhdysvalloissa, mutta tiedotteen katse oli eteenpäin: sähköä tarvitaan lisää, ja yksi syy ovat tekoälyn datakeskukset.
Nyt sähkönnälälle on hintalappu. Talouselämän mukaan Wärtsilä kirjaa kolmannelle vuosineljännekselle yhdysvaltalaisen Liberty Energyn tilauksen, jonka arvo on 292 miljoonaa euroa. Tilattu voimala tuottaa sähköä yhdysvaltalaisille tekoälydatakeskuksille.
Agnevall ei puhunut Nasdaqin lavalla yksittäisestä kaupasta, vaan suunnasta. Hänen mukaansa Wärtsilän henkilöstö Yhdysvalloissa on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenen lopusta ja kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Yhtiön oma tiedote nimeää kasvun ajuriksi tekoälyn ja datakeskusten sähköntarpeen.
“After half a century of serving the U.S., customers continue to trust us, and we see tremendous opportunities ahead.”
Sähköverkko ei ehdi, joten voimala tulee tontille
Ketju on suoraviivainen. Suurten kielimallien koulutus ja käyttö vaativat tasaista tehoa vuorokauden ympäri, eikä kulutus jousta samalla tavalla kuin tehtaassa, jonka voi ajaa alas yöksi. Yhdysvalloissa verkkoliitynnän jono venyy monin paikoin vuosiksi, koska siirtoyhteyksiä ja lupia käsitellään hitaammin kuin palvelinsaleja pystytetään.
Niinpä datakeskusten rakentajat ostavat sähkönsä yhä useammin omalta tontiltaan. Voimala nousee palvelinsalin viereen, ja verkosta tulee varajärjestelmä eikä perusta. Juuri tähän rakoon Wärtsilä myy.
Yhtiön kaasumoottorivoimalat käynnistyvät minuuteissa ja niitä ajetaan moottori kerrallaan kuorman mukaan. Se sopii kohteeseen, jossa kulutus heiluu ja jossa sähkökatko maksaa enemmän kuin polttoaine. Wärtsilän energialiiketoiminnan koti on Vaasassa, jonne yhtiö rakensi moottori- ja voimalaosaamisensa keskuksen.
Mitä luvusta ei voi lukea
292 miljoonaa euroa on tilaus. Se ei ole liikevaihtoa eikä tulosta, vaan summa kirjautuu tilauskantaan kolmannella neljänneksellä ja muuttuu myynniksi vasta sitä mukaa kuin laitteet valmistuvat ja voimala nousee. Kate jää tästä tiedosta kokonaan pimentoon.
Julkisuudessa on toistaiseksi vain tilauksen arvo. Laskun Wärtsilälle maksaa Liberty Energy, ja sen oman laskun maksavat lopulta datakeskusasiakkaat sähkösopimuksissaan. Voimalan kokonaishintaa tai hankkeen rahoituslähdettä ei ole kerrottu.
Sijaintipaikkakuntaa ei myöskään ole julkistettu, joten se, mitä hanke merkitsee kohdekunnan asukkaille, on tässä vaiheessa yksinkertaisesti ei tiedossa. Wärtsilä ei ollut tätä juttua kirjoitettaessa julkaissut tilauksesta erillistä tiedotetta omilla uutissivuillaan.
Kolme sanaa, jotka kannattaa tietää
Tilauskanta tarkoittaa sovittuja mutta vielä toimittamattomia kauppoja. Raha näkyy tuloslaskelmassa vasta toimituksen mukana, usein vuosien viiveellä.
Verkkoliityntäjono on lupa- ja kapasiteettiprosessi, jonka läpi iso sähkönkäyttäjä pääsee kantaverkkoon kiinni. Jonon pituus ratkaisee, rakentaako asiakas oman voimalan.
Tontilla tuotettu sähkö tarkoittaa voimalaa, joka syöttää sähkön suoraan asiakkaalle ilman kantaverkkoa. Englanniksi puhutaan behind-the-meter-tuotannosta.
292 milj. €↑
Liberty Energyn voimalatilauksen arvo, kirjataan Q3:lle
2×↑
Tavoite: henkilöstö Yhdysvalloissa kaksinkertaiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä
Kotimaassa datakeskuskeskustelu on pyörinyt sähkön riittävyyden ympärillä. Fingrid on joutunut asettamaan liittyjät järjestykseen, kuten AI Suomi aiemmin kertoi, ja Microsoftin hankkeiden sähköntarve on hämmästyttänyt mittaluokallaan. Liberty Energyn tilaus kääntää asetelman ympäri. Sama pullonkaula, joka Suomessa näkyy jonona ja huolena sähkön hinnasta, on Vaasassa tuote.
Datakeskukset värittävät pörssiviikkoa muutenkin. Talouselämän viikkokatsauksen mukaan maanantain ohjelmassa on datakeskusteema myös infrarakentaja Kreaten osalta. Kaivinkoneet ja perustukset ovat saman ketjun toinen pää: ennen kuin palvelin lämpenee, joku tekee maansiirtotyöt.
Tavallisen palkansaajan kannalta tällä on kaksi puolta. Vaasan seudulla ja alihankintaverkostossa kysyntä näkyy työtunteina, ja Wärtsilän kaltaisen yhtiön vientitilaukset valuvat lopulta myös verokertymään ja eläkeyhtiöiden salkkuihin. Toista puolta ei kannata siivota pois: jokainen datakeskuksen viereen noussut kaasuvoimala tarkoittaa, että tekoälyn sähkö tuotetaan fossiilisella polttoaineella niin kauan kuin verkko ja puhdas tuotanto laahaavat perässä. Päästöt eivät katoa siitä, että ne siirtyvät tontin rajan sisäpuolelle.
Suomalaiselle lukijalle uutinen on silti harvinaisen konkreettinen esimerkki siitä, missä kohtaa tekoälyn arvoketjua kotimainen raha oikeasti liikkuu. Mallit tehdään Kaliforniassa, mutta niiden sähkö kulkee moottoreiden läpi, jotka on suunniteltu Pohjanmaalla.
Yksi tilaus ei tee trendiä
Kiinnostavin kysymys ei ole tämän kaupan koko vaan se, seuraako perässä lisää. Sen näkee tilauskannasta, kun Wärtsilä julkaisee kolmannen neljänneksen katsauksensa syksyllä. Yksittäinen voimala kertoo asiakkaan päätöksestä, tilausvirta kertoo markkinasta.
Aikajänteissä on myös jännite. Kaasumoottorivoimala rakennetaan parinkymmenen vuoden käyttöikää ajatellen, kun taas tekoälyn sähkönkulutusennusteet päivittyvät neljännesvuosittain. Jos datakeskusten rakentaminen hidastuu ennen kuin voimalat on maksettu, ostaja istuu laitteiston päällä, jolle pitää keksiä muuta käyttöä. Wärtsilän myyntipuhe vastaa tähän sillä, että sama moottori käy myöhemmin muullakin polttoaineella. Väite on helppo esittää nyt ja vaikea todentaa ennen kuin ensimmäinen voimala vaihtaa polttoainetta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
