Komission lopullinen ohjeistus julkaistaan kesäkuussa, Traficomin valvonta käynnistyy 2.8.
Komission koodi kiteyttää velvoitteet kesäkuussa
Euroopan komissio julkaisee kesäkuun loppuun mennessä lopullisen version tekoälysisällön merkintäkoodista. Maaliskuun 3. päivän toinen luonnos siirsi kuvaa siitä, miten Article 50 -velvoitteet sovelletaan käytännössä, ja loppukokouksen on määrä vahvistaa lopputeksti ennen kesälomia.
Koodi ei tuo uusia lakeja vaan kertoo, miten asetuksen sanamuoto käännetään konkreettisiksi merkinnöiksi ja prosesseiksi. Uutta joulukuun ensimmäiseen luonnokseen nähden on yksityiskohtaisempi jako sisältötyyppeihin (video, ääni, kuva, teksti) sekä täsmennys vapautukseen, jonka mukaan toimituksellinen tarkistus poistaa AI-tekstin pakollisen merkintävelvoitteen. Tämä koskee suoraan suomalaisia uutistaloja.
Yle, MTV ja Sanoma joutuvat valitsemaan linjansa
Mediayhtiöt luokitellaan asetuksessa deployereiksi eli tekoälyjärjestelmien käyttäjiksi. Velvoitteet jakautuvat kahteen ryhmään: deepfake-merkintä ja AI-tekstin merkintä yleisesti merkittävissä aiheissa.
Deepfake-merkintävelvoite koskee jokaista kuvaa, videota tai äänitettä, jossa todellinen henkilö tai tunnistettava paikka esiintyy tekoälyn manipuloimana. Uutiskäyttöön ei myönnetä vapautusta. Yle, MTV ja Sanoma joutuvat lisäämään selkeän, koneluettavan ja näkyvän merkinnän aina, kun julkaisevat AI:lla tehdyn kuvituksen tai illustroivan jälkikäsittelyn.
AI-tekstin osalta tilanne on löysempi. Kun toimituksellinen vastuu ja henkilön tekemä tarkistus toteutuvat, merkintävelvoitetta ei ole. Tämä jättää käytännössä mediatalon omaksi linjavalinnaksi sen, missä määrin pitkien jutturunkojen AI-luonnostelua paljastetaan lukijalle.
Sanktiot voivat puraista syvältä
Article 50 -rikkomuksesta voi seurata enintään 15 miljoonan euron sakko tai 3 % yhtiön maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta, kumpi on suurempi. Suurempien suomalaisten mediatalojen kohdalla 3 % liikevaihdosta tarkoittaa kymmenien miljoonien luokkaa, eli prosenttipohjainen sanktio on käytännössä se purevampi vaihtoehto.
AI Actin merkintävelvoitteen aikataulu
2026-01-01
Viranomaiset toimintaan
Suomen 15 valvontaviranomaista aloittavat toimivaltuuksien käytön. Traficom koordinoi soveltamista.
2026-03-03
Toinen luonnos koodista
Komissio julkaisee tarkennetun version merkintäkoodista. Sisältötyyppien jako täsmentyy.
2026-06-30
Lopullinen koodi
Komission koodin lopullinen versio. Allekirjoittaminen vapaaehtoista, mutta tuo tulkintaedun.
2026-08-02
Article 50 voimaan
Deepfake-merkintä pakollinen. Sakot enintään 15 M€ tai 3 % maailman liikevaihdosta.
Sanasto
- Deepfake
- Tekoälyllä tehty väärennetty kuva, video tai äänite, jossa todellinen henkilö näyttää sanovan tai tekevän jotain mitä hän ei oikeasti tehnyt.
- Deployer
- EU:n tekoälyasetuksessa määritelty rooli: organisaatio, joka käyttää tekoälyjärjestelmää toiminnassaan. Esimerkiksi mediatalo, joka julkaisee AI:lla luotua kuvitusta.
- Koneluettava merkintä
- Sisältöön upotettu tekninen leima, jonka tietokoneohjelma voi havaita automaattisesti. Esimerkiksi some-alusta voi tunnistaa AI-sisällön ja varoittaa lukijaa.
AI Actin kansallinen valvonta jakautuu Suomessa 15 viranomaisen kesken. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä ja koordinoi soveltamista. Markkinavalvontaviranomaisia on yhdeksän, ja ne tarkkailevat tuoteturvallisuutta ja tekoälyjärjestelmien teknisiä ominaisuuksia.
Perusoikeusviranomaisia on kahdeksan, ja niistä Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä tietosuojavaltuutettu ovat mediayhtiöiden näkökulmasta keskeisimmät. Viranomaiset aloittivat toimivaltuuksiensa käytön 1. tammikuuta 2026, mutta varsinaiset Article 50 -sakkomenettelyt käynnistyvät vasta 2. elokuuta 2026 alkaen.
Toimittajien kasvoihin perustuvat huijausvideot ovat olleet kuluttaja-asiamiehen pöydällä jo aiemmin: Yle ja MTV varoittivat huhtikuussa yhteisellä tiedotteella siitä, että uutisankkureiden kasvoja käytetään somehuijauksissa. Article 50 -voimaantulo antaa kuluttaja-asiamiehelle ensi kertaa selvät toimivaltuudet vaatia sakkoja merkitsemättömän AI-sisällön julkaisijoilta.
Mitä elokuu tuo lukijalle ja toimittajalle
Tavalliselle lukijalle muutos näkyy kahdella tasolla. Kotimaisten uutissivustojen kuvituksiin alkaa ilmestyä pieniä mutta selkeitä AI-leimoja, ja huijausvideot erottuvat ensi kertaa aidoista uutisista koneluettavan merkin avulla. Tämä on lukijaan kohdistuvan käytännön muutoksen ydin: aitouden tunnistaminen siirtyy lukijan omasta arvauksesta järjestelmän tuottamaksi tiedoksi.
Toimituksissa joudutaan rakentamaan toimituksellisen tarkistuksen prosessi, josta syntyy paperijälki sille, että ihminen on katsonut tekoälyn tuotoksen. Vapautusehto vaatii sitä, ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on Article 50:n nojalla oikeus vaatia dokumentaatio nähtäväksi. Pienille tuotantotalojen alihankkijoille tämä tarkoittaa uusia prosessikuvauksia ja tarkistuslokin ylläpitoa.
Allekirjoitus vai oma linja
Koodin allekirjoittaminen on yrityksille vapaaehtoista, mutta allekirjoittajan oletetaan saavan etua valvonnassa: viranomainen tulkitsee koodia noudattavan toimijan toimineen huolellisesti. Suomalaisille mediataloille käytännön vaihtoehtoja on kaksi.
Ensimmäinen on allekirjoittaa koodi ja noudattaa sen ohjeistusta sellaisenaan. Toinen on laatia oma merkintäpolitiikka, joka kestää Traficomin ja kuluttaja-asiamiehen tulkinnan. Edellinen on nopeampi, jälkimmäinen jättää enemmän liikkumavaraa toimituksellisiin ratkaisuihin. Valinnalla on aikaa enintään kaksi kuukautta: 2. elokuuta sakkokello alkaa käydä.
Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta.
Lue lisää toimintaperiaatteistamme.
