EU pakottaa merkitsemään tekoälysisällön elokuussa

Kolme kuukautta merkintäpakkoon

Euroopan komissio on kuluvan kevään aikana julkaissut toisen luonnoksen tekoälyllä tuotetun sisällön merkintäkoodista, ja aikataulu on tiukka. EU AI Actin avoimuusvelvoitteet astuvat voimaan 2. elokuuta 2026, mikä jättää tekoälyjärjestelmien kehittäjille ja somealustoille kolme kuukautta aikaa saada järjestelmänsä kuntoon.

Komission 5. maaliskuuta julkaisema toinen luonnos on edeltäjäänsä yksinkertaisempi ja jättää allekirjoittajille enemmän liikkumavaraa. Palautteen keräys päättyi maaliskuun lopussa, ja koodin lopullisen version on määrä olla valmiina kesäkuun alussa. Käytännössä yritykset joutuvat sopeuttamaan tuotteensa kahdessa kuukaudessa.

Merkintä rakennetaan kahdesta kerroksesta. Sisältötiedostoon upotetaan C2PA-standardin mukainen koneluettava metatieto, ja kuviin lisätään pikselitasolla näkymätön vesileima, jonka pitää kestää tavallisen muokkauksen kuten rajaamisen ja kompressoinnin. Käyttäjä näkee päällimmäisenä standardoidun EU:n tekoälykuvakkeen aina, kun sisältö on koneellisesti tuotettu tai merkittävästi muokattu.

Somealustat velvoitetaan välittämään merkinnät

Velvoite ei pysähdy sisällön tekijöihin. AI Actin Article 50 vaatii, että alustojen pitää säilyttää ja näyttää merkinnät, kun käyttäjä lataa tekoälysisältöä palveluun. Tämä koskee yhtä lailla Metan, TikTokin ja pienempien somepalveluiden infrastruktuuria.

Konkretia näkyi huhtikuun lopulla, kun X:n alustalla levisi miljoonia näyttökertoja kerännyt deepfake, jossa Warren Buffett oli digitaalisesti puettu mainostamaan kryptosijoitusta. Video oli tuotettu kuluttajatason työkalulla, eikä mikään merkintä paljastanut väärennöstä. Komission koodi olisi pakottanut sekä tuotantotyökalun että alustan kuljettamaan merkinnän, jolloin näköjään aito Buffett olisi näytetty katsojalle 'tekoäly'-leima vasemmassa yläkulmassa.

Suomen valvontalinja vielä keskeneräinen

Suomessa AI Actin valvonta jakautuu 15 viranomaisen kesken, ja Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä ja koordinoi täytäntöönpanoa. Viranomaisten toimivaltuudet astuivat voimaan 1. tammikuuta 2026, mutta avoimuusvelvoitteen valvonnan tarkka rajaus eri viranomaisten välillä on yhä auki. Traficomin omilla sivuilla todetaan vain yleisellä tasolla, että tarjoajien pitää erottaa tekoälysisältö ihmisten tekemästä, eikä käytännön ohjeistusta kotimaisille yrityksille ole julkaistu.

Hiljaisinta on ollut suomalaisten somealustojen suunnalla. Jodel, Suomi24 ja muut kotimaiset yhteisöpalvelut joutuvat elokuusta lähtien tunnistamaan ja säilyttämään tekoälymerkinnät käyttäjien lataamasta sisällöstä. Yksikään suomalainen alusta ei ole julkisesti kommentoinut, miten C2PA-standardin tarkistus rakennetaan heidän järjestelmäänsä. Pienempien alustojen resurssit ovat kapeat, ja kompastuminen avoimuusvelvoitteeseen voi johtaa sakkoihin, jotka mitataan prosenteissa liikevaihdosta.

Mitä tämä tarkoittaa tavalliselle käyttäjälle

Suomalaisten somefiidiin ilmestyy elokuussa pieni ikoni aina, kun kuva, video tai pidempi tekstipalsta on tehty tekoälyllä. Markkinointia tekevät yritykset joutuvat dokumentoimaan kuvageneraattorin käytön asiakkaalle, ja toimituksellisten medioiden pitää merkitä julkista etua käsittelevät tekoälytekstit, kuten tekoälyllä editoitu uutiskuva. Lukijalle muutos näkyy lähes huomaamattomasti, mutta vaikutus deepfakejen tunnistettavuuteen on iso.

Suomessa keskustelu on tähän asti pyörinyt yritysten valmistautumisessa, mutta isompi kysymys on yhä avoinna: kuka valvoo, kun suomalainen toimija lataa merkkaamattoman tekoälykuvan amerikkalaiselle alustalle, joka ei kuulu EU-koodin allekirjoittajiin? Linja syntyy todennäköisesti vasta sen jälkeen, kun ensimmäinen kantelu laskeutuu Traficomin pöydälle.