Euroopan komissio on luvannut tekoälysisältöjen merkitsemisen Code of Practicen valmiiksi kesäkuun aikana. Sen jälkeen kotimaisilla toimituksilla on noin kuusi viikkoa aikaa rakentaa käytäntönsä, ennen kuin AI Actin 50. artikla astuu täysmittaisesti voimaan 2. elokuuta 2026. Sama päivä antaa komissiolle valtuudet valvoa ja sakottaa yleiskäyttöisten mallien tuottajia.
Kahden tason leimaus
Article 50 erottaa kaksi vastuuta. Tarjoaja eli mallin rakentaja vastaa siitä, että jokainen generoitu tiedosto kantaa koneluettavaa merkkiä – C2PA-metatieto plus vesileima. Käyttäjä eli toimitus vastaa siitä, että yleisön kiinnostuksen kohteena olevat AI-avusteiset tekstit ja kaikki deepfake-kuvat, -äänet ja -videot näkyvät lukijalle merkittyinä.
Toimitusten kannalta tekstipoikkeus on ratkaiseva. Jos juttu on käynyt inhimillisen tarkastuksen läpi ja toimitus ottaa siitä toimituksellisen vastuun, leimaa ei tarvita. Käytännössä raja on selkeämpi kuin kuulostaa: LLM:n tekemä luonnos, jonka toimittaja viilaa julkaisukuntoon, on inhimillisesti tarkastettu. Automaattikäännösputken kautta menevä uutinen ilman ihmisen kosketusta on AI-tuote, joka pitää merkitä.
Sakot eivät ole 35 miljoonaa
Julkisuudessa pyörivä 35 miljoonan euron sakkokatto koskee kiellettyjä tekoälykäytäntöjä, ei avoimuussääntöjä. Article 50:n rikkomisesta deployer-yritys voi saada enintään 15 miljoonan euron sakon tai 3 prosenttia globaalista liikevaihdostaan, kumpi suurempi. Pieni mutta tärkeä ero. Kolme prosenttia Sanoma-konsernin viime tilikauden noin 1,3 miljardin euron liikevaihdosta on noin 40 miljoonaa, eli pakottava luku on käytännössä korkeampi suurelle toimijalle.
Sakkokatto kerroksittain
Kielletyt käytännöt (Art. 5): 35 M€ tai 7 % liikevaihdosta. Muiden velvoitteiden, mukaan lukien Art. 50 avoimuus, rikkomus: 15 M€ tai 3 %. Väärän tiedon antaminen valvojille: 7,5 M€ tai 1 %. Yleiskäyttöisten mallien tuottajien sakkokatto on 15 M€ tai 3 % – sama kuin Art. 50:n rikkomuksen.
Yle on edellä, muut takana
Yleisradio on ainoa kotimainen suuri toimija, jolla on julkiset ja dokumentoidut periaatteet generatiivisen tekoälyn käytöstä sisällöntuotannossa. Vastuullisen tekoälyn päällikkö Minna Mustakallio vastaa kokonaisuudesta, ja yle.fi:ssä on jo merkitty artikkelitiivistelmiä huomautuksella tekoälyn avusta ja journalistin tarkistuksesta. Tämä on käytännössä lähimpänä sitä, mitä Code of Practice tulee edellyttämään.
Sanomalla on yhtiötasolla eettiset periaatteet ja radiopuolella konkreettisia käytäntöjä. Aito Iskelmän paikallisuutisissa kerrotaan kuulijalle, että ääni on tekoälyn tuottama. Lehtipuolelta vastaavaa avoimesti dokumentoitua toimituskäytäntöä ei ole julkistettu. Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Aamulehti viestivät tekoälyn käytöstä toistaiseksi tapauskohtaisesti, ilman yhtenäistä leimakäytäntöä.
MTV:n julkinen ohjeistus AI-avusteisten uutisten merkitsemisestä puuttuu. Yhtiön vuoden 2026 mediatiedoissa puhutaan mainosaineiston AI-ohjeista, ei toimituksellisesta sisällöstä. Maakuntalehdistö Alma Median, Keskisuomalaisen ja Kalevan johdolla on samassa tilanteessa, vaikka kaikki nämä toimijat osallistuivat Sitran koordinoimaan AI-lisensointipilottiin yhdessä Ylen, MTV:n ja Sanoman kanssa.
“Kerromme yleisölle silloin, kun tekoäly on osallistunut merkittävästi lopputulokseen tai kun fiktiivinen sisältö on luotu siten, että sen voisi muuten luulla todeksi.”
