Grok teki teineistä alastonkuvia – Musk haastetaan oikeuteen

Kolme lukiolaista haastaa Muskin tekoäly-yhtiön

Kolme tennesseeläistä lukiolaista on haastanut Elon Muskin tekoäly-yhtiön xAI:n oikeuteen Kalifornian liittovaltion tuomioistuimessa. Kantajat esiintyvät oikeudessa pseudonyymeillä Jane Doe 1, 2 ja 3. He syyttävät yhtiötä siitä, että sen teknologialla tuotettiin ja levitettiin heistä seksuaalista materiaalia.

Tapahtumaketju alkoi joulukuussa 2025, kun yksi kantajista sai nimettömän viestin: hänen kuvamanipuloituja alastonkuviaan kiersi sosiaalisessa mediassa. Kuvat oli muokattu todellisista valokuvista, joiden joukossa oli muun muassa koulun vuosikirjakuva.

Poliisi pidätti tekijän joulukuun lopussa ja takavarikoi hänen puhelimensa. Tutkinnassa paljastui, että tekijä oli ladannut kuvia Discordiin ja Telegramiin ja vaihtanut niitä muiden alaikäisten seksuaaliseen materiaaliin. Hän oli tuottanut vastaavaa materiaalia vähintään 18 muusta alaikäisestä, joista kaksi on mukana kanteessa.

Grokin turvallisuusrajaukset pettivät

Tekijä ei käyttänyt Grokia suoraan X-alustalla, vaan kolmannen osapuolen sovellusta, jolle xAI oli lisensoinut teknologiansa. Kanteen mukaan xAI lisensoi Grok-teknologiaa ulkopuolisille kehittäjille, myös ulkomaisille, tavalla joka häivytti yhtiön vastuuta.

Grok on ollut poikkeustapaus tekoälyalalla. Kilpailijat kuten OpenAI:n DALL-E, Midjourney ja Googlen Gemini estävät seksuaalisen materiaalin tuottamisen, mutta Grokin "Spicy Mode" -tilassa turvallisuussuodattimet on höllätty. Joulukuun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana Grokin kuvageneraattorilla tuotettiin arvioiden mukaan 1,8–3 miljoonaa kuvaa, joissa esiintyi naisia ja alaikäisiä vähäpukeisina.

Kanteen ydinargumentti on suoraviivainen: yksikään tekoälyjärjestelmä, joka kykenee tuottamaan aikuisten seksuaalista kuvamateriaalia, ei voi luotettavasti estää lapsiin kohdistuvan materiaalin syntymistä. Grokin tuottamissa kuvissa ei ollut tekoälylle tyypillisiä tunnisteita tai vesileimoja, joten niitä oli vaikea erottaa aidoista valokuvista.

"Mausteista sisältöä" ja joukkokanne

Musk näki Grokin vapaammassa sisältöpolitiikassa liiketoimintamahdollisuuden. Hän markkinoi chatbotin kykyä tuottaa "mausteista" sisältöä aikana, jolloin kilpailijat tiukensivat omia rajauksiaan. Kantajat väittävät, että xAI tiesi Grokin kykenevän tuottamaan alaikäisten seksuaalista materiaalia mutta julkaisi sen silti.

Kantajat hakevat joukkokannestatusta edustaakseen tuhansia uhreja. Joukkokanne yhdistää samankaltaisessa asemassa olevat uhrit yhdeksi kanteeksi, mikä keventää yksittäisen uhrin oikeudenkäyntitaakkaa ja kasvattaa painetta vastaajaa kohtaan. Uhrit ovat kertoneet kärsivänsä ahdistuneisuudesta, masennuksesta, unihäiriöistä ja painajaisista. He pelkäävät, että ikätoverit tunnistavat heidät kuvista.

Tapaus on kerännyt laajan viranomaiskentän huomion Yhdysvalloissa. Kalifornian osavaltionsyyttäjä Rob Bonta on käynnistänyt oman tutkintansa, ja 35 osavaltion oikeusministerit ovat vaatineet xAI:ltä konkreettisia toimia lasten suojelemiseksi. Eurooppalaiset viranomaiset tutkivat Grokin sisältörajoituksia rinnakkain.

Suomessa rikoslaki kattaa jo tekoälyllä muokatut kuvat

Suomen rikoslain 20. luku kriminalisoi lasta seksuaalisesti esittävän kuvamateriaalin valmistamisen, hallussapidon ja levittämisen. Laki kattaa myös tekoälyllä manipuloidut kuvat, jos ne esittävät tunnistettavaa alaikäistä. Rangaistusasteikko ulottuu sakoista neljän vuoden vankeuteen.

Tammikuussa 2026 Suomessa annettiin maan ensimmäinen tuomio deepfake-alastonkuvien levittämisestä. Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi nuoren miehen 100 päiväsakkoon ja 10 000 euron vahingonkorvauksiin. Tuomio osoitti, että suomalainen oikeuskäytäntö on alkanut soveltaa olemassa olevaa lainsäädäntöä tekoälyn tuottamaan materiaaliin.

Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje-palvelu on seurannut tekoälyllä tuotetun seksuaalisen materiaalin räjähdysmäistä kasvua. Vuonna 2025 palvelu analysoi lähes 900 000 kuvaa ja videota, joista arviolta 655 000 sisälsi lasten seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia – kasvu edellisvuodesta oli 40 prosenttia. Järjestön mukaan tekoälyllä tuotettu materiaali normalisoi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja vaikeuttaa uhrien tunnistamista.

Tennesseen ja Suomen tapaukset paljastavat yhteisen ongelman: lainsäädäntö yrittää pysyä perässä teknologiassa, jolla realistisia väärennettyjä kuvia voi tuottaa sekunneissa. Yhdysvalloissa vastuu halutaan kohdistaa suoraan tekoäly-yhtiöön, Suomessa se on tähän mennessä kohdistunut materiaalin jakajaan. Jokaisen teini-ikäisen vanhemmalle ja jokaiselle koulun opettajalle tapaus on konkreettinen muistutus: yksikään kuva sosiaalisessa mediassa ei ole turvassa manipuloinnilta.