Hakijalla oli kuminaama – deepfake-huijarit tulivat työhaastatteluihin

Upcloudin rekrytoija Susanna Aho tiesi, että videopuhelun toisella puolella istui tekoälyllä muokattu hakija. Lopputulosta hän ei ollut nähnyt etukäteen. Ylen testissä visuaalinen journalisti Matti Kurkela vaihtoi kasvonsa ja äänensä ohjelmalla, jolla saman tempun voi tehdä kuka tahansa. Aho tunnisti väärennöksen nopeasti.

– Kun on muutaman nähnyt, niin silloin feikin huomaa aika nopeasti, Aho sanoi Ylelle.

Kokemusta hänellä riittää. Aho hoitaa suomalaisen pilvipalveluyhtiön kansainvälisiä rekrytointeja, ja ensimmäisen deepfake-hakijansa hän kohtasi noin puolitoista vuotta sitten. Avoin tekniikan tehtävä voi kerätä satoja hakemuksia. Ahon arvion mukaan niistä jopa yli puolet voi olla väärennettyjä.

Kuminaama ja brittiaksentti

Ensimmäinen kohtaaminen ei jättänyt arvailun varaa.

– Ruudun toisella puolella oli sellainen kuminaama, että oli aivan selvää, että kyseessä oli deepfake, Aho kertoo Ylelle.

Ylen testihahmossa oli samoja piirteitä. Kuva ja ääni olivat huonolaatuisia, ja ääntä oli muokattu brittiläistä aksenttia muistuttavaksi. Aho pani merkille, että kyse oli jostain muusta kuin pätkivästä verkkoyhteydestä. Testin tekijät saivat häneltä silti tunnustusta: – Ei ollut ollenkaan huonoimmasta päästä tämä teidän deepfake.

Ruotsiksi esitetty kysymys paljasti

Huijaus ei aina näy kasvoissa. Baronan teknologiarekrytoija Arja Martikainen haastatteli hakijaa, joka kertoi olevansa suomenruotsalainen.

– Siinä istuu kaveri, jolle sanon jotain ruotsiksi, ja hän menee aivan hiljaiseksi, Martikainen kuvailee Ylelle.

Hakija kertoi asuvansa tietyllä kadulla Helsingin Herttoniemessä. Martikainen ei löytänyt katua. Hän päätteli, että hakija oli koonnut profiilinsa olemassa olevan ihmisen taustatiedoista, ja rekrytointi päättyi siihen.

Eezyn senior headhunter Liena Silen kertoo Ylelle tapauksesta, jossa työnantajan koneella toiminut järjestelmä varoitti, että hakija käytti haastattelussa tekoälyavustajaa. – Tuntui siltä, ettei tämä voi olla totta, Silen muistelee. Asiakkaan pettymyksen hän sanoo muistavansa loppuelämänsä.

Kaikki tekoälyn käyttö ei silti ole huijaamista. Talentedin liiketoimintajohtajan Mira Rantatuvan mukaan raja ylittyy, kun teknologian annetaan keksiä kokemusta ja osaamista, joita hakijalla ei ole. Koodaustehtävissä rekrytoijia kiinnostaa yhä enemmän hakijan ajattelu kuin pelkkä valmis vastaus.

Palkka on vain osa saalista

Miksi kukaan näkisi näin paljon vaivaa? Väärällä henkilöllisyydellä palkattu työntekijä saa palkan lisäksi pääsyn yrityksen järjestelmiin, asiakastietoihin ja lähdekoodiin. Yhdysvaltain oikeusministeriö on Ylen mukaan nostanut syytteitä tapauksessa, jossa yli 300 yritystä palkkasi tietämättään Pohjois-Koreaan kytkeytyviä IT-työntekijöitä. He käyttivät varastettuja henkilöllisyyksiä.

Aho arvelee, että jossakin päin maailmaa huijausten ympärille on voinut syntyä kokonainen liiketoiminta. – Voi olla toimistoja, joiden tavoitteena on saada väärä henkilö tietämättömään yritykseen, hän sanoo. Valtiollinen vakoilu on hänen mukaansa mahdollista, mutta toistaiseksi spekulaatiota.

Ongelma koskee muitakin kuin tekniikan ammatteja. Ylen siteeraamassa Gartnerin kyselyssä 3 000 työnhakijasta kuusi prosenttia myönsi esiintyneensä haastattelussa toisena henkilönä tai antaneensa jonkun toisen esiintyä itsenään. Gartner ennustaa, että vuonna 2028 joka neljäs hakijaprofiili on väärennetty.

Tavalliselle työnhakijalle kehitys näkyy todennäköisesti tiukempana prosessina. Henkilöllisyyttä kysytään aiemmin, ja etähaastattelun jälkeen voi tulla kutsu toimistolle. Rehellinen hakija maksaa huijareiden aiheuttamasta epäluottamuksesta ylimääräisellä käynnillä ja passin esittämisellä.

Näin tunnistat väärennöksen videopuhelussa

Reaaliaikainen kasvojenvaihto toimii parhaiten, kun kasvot katsovat suoraan kameraan eikä mikään peitä niitä. Siksi yksinkertaiset pyynnöt paljastavat paljon. Yrityksen kannattaa myös rakentaa prosessi niin, ettei kaikki jää yhden videopuhelun varaan.

• Pyydä hakijaa kääntämään päätä sivulle. Profiilissa väärennetyt kasvot usein vääristyvät tai välkkyvät.
• Pyydä viemään käsi kasvojen eteen. Ylen mukaan juuri tällöin kuvaan syntyy häiriöitä.
• Kiinnitä huomiota viiveeseen. Jos ääni ja huulten liike eivät täsmää tai vastaukset tulevat oudon hitaasti, syy ei välttämättä ole verkkoyhteys.
• Kysy tarkentavia kysymyksiä hakijan taustasta, kuten Martikainen teki. Toisen ihmisen tiedoilla esiintyvä kompastuu yksityiskohtiin.
• Tarkista henkilöllisyys passista tai henkilökortista ennen työtarjousta ja vertaa tietoja hakemukseen.
• Järjestä viimeinen haastattelu paikan päällä, etenkin tehtäviin, joissa työntekijä pääsee käsiksi järjestelmiin tai asiakastietoihin.

Mikään yksittäinen keino ei ole varma, ja väärennökset paranevat koko ajan. Ahon kokemus kertoo silti olennaisen: valtaosa huijareista on karsittavissa jo hakemusvaiheessa, ennen kuin kukaan avaa videopuhelua. Rekrytoinnin painopiste siirtyy haastattelusta taustatyöhön.

Lue myös

Myrkytetty muisti saa tekoälyavustajan tottelemaan hyökkääjää