Työnhakija ruudulla ei ehkä olekaan se, joka väittää

Upcloud-pilvipalveluyhtiön rekrytoija Susanna Aho katsoo videopuhelussa vanhempaa miestä, jota ei ole olemassa. Kasvot ja äänen on rakentanut tekoälyllä Ylen visuaalinen journalisti Matti Kurkela. Aho tiesi etukäteen, että kyse on väärennöksestä, mutta ei ollut nähnyt sitä ennen puhelua. ”Ei ollut ollenkaan huonoimmasta päästä tämä teidän deepfake”, hän arvioi Ylelle.

Aholle tilanne ei ollut uusi. Hän hoitaa Upcloudin kansainvälisiä rekrytointeja, joissa haastattelut käydään yleensä englanniksi etäyhteydellä. Lokakuussa ruudulle ilmestyi hakija, jonka kuva ja ääni olivat heikkolaatuisia ja joka yritti puhua brittiaksentilla.

”Ruudun toisella puolella oli sellainen kuminaama, että oli aivan selvää, että kyseessä oli deepfake”, Aho kertoo Ylelle.

Feikkejä tulee päivittäin

Ensimmäisen kerran Aho kohtasi väärennetyn hakijan noin puolitoista vuotta sitten. Hänen arvionsa mukaan jopa yli puolet teknisen alan avointen paikkojen hakemuksista voi olla feikkejä. Useimmat karsiutuvat jo hakemusvaiheessa.

Baronan teknologiarekrytoija Arja Martikainen muistaa ehdokkaan, joka esittäytyi suomenruotsalaiseksi. ”Siinä istuu kaveri, jolle sanon jotain ruotsiksi, ja hän menee aivan hiljaiseksi”, Martikainen kertoo Ylelle. Hakijan ilmoittamaa osoitetta ei löytynyt. Martikaisen mukaan hakija oli varastanut olemassa olevan ihmisen taustatiedot, ja prosessi päättyi siihen.

Kaikki tapaukset eivät jää kiinni ennen sopimusta. Eezyn senior headhunter Liena Silen kertoo Ylelle tapauksesta, jossa työnantajan järjestelmä varoitti hakijan käyttävän tekoälyavustajaa. ”Tuntui siltä, ettei tämä voi olla totta. Muistan asiakkaan pettymyksen varmasti loppuelämäni.”

Pohjois-Korea on käyttänyt samaa keinoa

Ahon mukaan monet huijarit ovat yksittäisiä ihmisiä, jotka hakevat työtä, johon heidän osaamisensa ei riitä. Hän epäilee kuitenkin myös järjestäytynyttä toimintaa ja korostaa, että kyse on hänen omasta arviostaan. ”Jossakin päin maailmaa tämän ympärille on voinut syntyä kokonainen liiketoiminta.”

Yhdysvalloissa tällainen toiminta on jo todennettu. FBI varoitti tammikuussa 2025, että Pohjois-Korean IT-työntekijät ovat käyttäneet videohaastatteluissa tekoälyä ja kasvojenvaihtotekniikkaa peittääkseen henkilöllisyytensä. Tiedotteen mukaan työntekijät ovat palkkauksen jälkeen kopioineet yritysten lähdekoodia ja pitäneet varastettua dataa panttivankina lunnaiden toivossa.

Yhdysvaltain oikeusministeriö kertoi kesäkuussa 2025, että pohjoiskorealaiset olivat saaneet etätöitä yli sadasta yhdysvaltalaisesta yrityksestä. FBI teki kotietsintöjä kymmenissä niin sanotuissa läppärifarmeissa, joissa yhdysvaltalaiset avustajat pitivät yllä työntekijöiden tietokoneita. FBI:n kyberosaston apulaisjohtaja Brett Leatherman sanoi tiedotteessa, että ”jos ylläpidät läppärifarmeja pohjoiskorealaisten toimijoiden hyväksi, lainvalvojat odottavat sinua” (alkukieli englanti). Aiemmassa syytteessä uhreiksi oli joutunut CNBC:n mukaan yli 300 yritystä.

Ilmiö on yleistymässä. Gartnerin yli 3 000 työnhakijan kyselyssä kuusi prosenttia kertoi esiintyneensä haastattelussa toisena ihmisenä tai antaneensa jonkun toisen esiintyä itsenään. Gartner ennustaa, että vuonna 2028 joka neljäs hakijaprofiili maailmassa on väärennetty.

Väärä työntekijä pääsee sisään verkkoon

Huono palkkaus maksaa yritykselle aina, mutta väärennetty henkilöllisyys tuo mukanaan suuremman riskin. Etätyöntekijä saa tunnukset sähköpostiin, koodivarastoihin ja asiakastietoihin, usein jo ensimmäisellä viikolla. Jos tunnusten haltija toimii vieraan valtion lukuun, vahinko ei rajoitu yhteen epäonnistuneeseen rekrytointiin.

Ylen mukaan pelkkä kuvan häiriö ei todista mitään. Pätkivä yhteys voi olla vain huono yhteys. Rekrytoijat neuvovat tarkistamaan asian muulla tavalla, kun epäilys herää. Silenin mukaan henkilöllisyys voidaan varmistaa passista tai henkilökortista. Talentedin liiketoimintajohtaja Mira Rantatuva muistuttaa, että vilppi voi alkaa jo ennen videopuhelua, kun tekoäly keksii hakijalle kokemusta ja osaamista, joita hänellä ei ole.

Etähaastattelu ei riitä yksinään

Ylen testi osoitti, että kotikoneella koottu väärennös riittää puolittain kokeneen silmän harhauttamiseen. Ahon mukaan feikin kyllä huomaa nopeasti, kun on nähnyt niitä muutaman. Pieni yritys, joka palkkaa ehkä yhden koodarin vuodessa, ei ole nähnyt yhtään.

Etätyö on tehnyt suomalaisista yrityksistä houkuttelevan kohteen, koska ne rekrytoivat yhä useammin ulkomailta ja kokonaan verkossa. Vanha käytäntö, jossa uusi työntekijä tulee toimistolle allekirjoittamaan paperit ja hakemaan läppärinsä, saattaa siksi palata. FBI suosittaa samaa: hoida mahdollisimman suuri osa rekrytoinnista kasvokkain.