Joku kirjoitti ohjeita kiinaksi. Hän ei itse näppäillyt komentoja kohteiden verkkoihin, vaan sen hoiti joukko tekoälyagentteja. Ihminen antoi tehtävät ja puuttui työhön vain ratkaisevissa kohdissa.
Tietoturvayhtiö CrowdStrike julkaisi torstaina 29. lokakuuta raportin, jonka mukaan Kiinaan kytketty VAPOR PANDA -ryhmä hyökkäsi tällä tavalla yli 200 organisaatioon vähintään 14 maassa. Kampanja alkoi 17. lokakuuta, ja CrowdStrike seurasi sitä 11 päivän ajan. Ainakin yhdeksässä organisaatiossa hyökkääjä pääsi sisään, asensi BLOODALCHEMY-nimisen takaoven ja jatkoi tunnusten urkintaa.
Murrettujen joukossa on teleoperaattoreita Yhdysvalloissa, Belgiassa ja Filippiineillä sekä erään Lähi-idän maan sisäministeriö. CrowdStrike arvioi lisäksi, että kaksi Latinalaisen Amerikan ministeriötä, joista toinen on ulkoministeriö, on todennäköisesti murrettu. Maita tai yhtiöitä raportti ei nimeä. Muita kohteita olivat muun muassa ulkoministeriöt Euroopassa ja Aasiassa sekä yhdysvaltalaiset lääke-, puolijohde-, puolustus- ja ydinvoima-alan organisaatiot.
Mikä on agenttityökalu?
Tavallinen tekoälychatti vastaa kysymykseen ja jää odottamaan seuraavaa. Agenttityökalu toimii toisin. Sille annetaan tavoite, ja se pilkkoo tavoitteen itse osatehtäviksi, ajaa komentoja, lukee tulokset ja päättää seuraavan askeleen.
VAPOR PANDAn käyttämä ARTEX on avoimen lähdekoodin murtotestaustyökalu. Microsoft kuvaa sitä kehykseksi, joka ”voi käyttää mitä tahansa tekoälymallia automatisoidakseen monenlaisia hyökkäyksellisiä tietoturvatehtäviä”. Murtotestaustyökalut on tehty siihen, että yritys voi koetella omien järjestelmiensä kestävyyttä. Samalla välineellä pääsee kuitenkin myös vieraisiin verkkoihin.
CrowdStriken mukaan ARTEXissa pääagentti johtaa alempia suunnittelu- ja työagentteja, jotka kirjaavat löydökset ja tavoitteet yhteiseen muistiin. Pääasiallisena kielimallina toimi kiinalaisen DeepSeekin malli. Sen rinnalla oli jokin kaupallinen tilauspohjainen malli, jota CrowdStrike ei pystynyt varmistamaan. Yhdessä murrossa suunnitteluagentit kävivät läpi noin 1,4 miljardia tokenia eli tekstipalaa.
Ihminen ohjaa, kone tekee
Talteen saadut ohjeet oli merkitty ihmisen antamiksi ja aikaleimattu Kiinan aikavyöhykkeellä. Yksi niistä kertoo paljon. Operaattori käski agentteja etsimään verkosta Windows-koneet, joissa ei ole Falconia eli CrowdStriken omaa suojausohjelmaa (englanniksi ”without Falcon”). Jatkoiskut voitiin näin suunnata koneisiin, joita kukaan ei valvonut.
Itse murtautumiskeinot ovat vanhoja tuttuja. Agentit hyödynsivät verkkoon näkyvien laitteiden tunnettuja haavoittuvuuksia, varastettuja VPN-tunnuksia ja salasanojen massa-arvailua. Uutta on tahti: keskimäärin lähes 20 uutta kohdetta päivässä yhden ohjauspalvelimen kautta.
CrowdStrike pitää erittäin todennäköisenä, että Kiinaan kytketyt ryhmät ottavat ARTEXin kaltaisia työkaluja laajemmin käyttöön seuraavan 12 kuukauden aikana. Yhtiön 21. lokakuuta julkaistussa raportissa todettiin, että agenttitekoäly tekee perustason hyökkäysoperaatioista massatuotetta (alkuperäinen englanniksi ”commoditizes baseline offensive cyber operations”).
“Useissa tapauksissa aika ensimmäisestä kohdistamisesta etuoikeutettuun pääsyyn oli alle kolme tuntia.”
Eri tapaus kuin Etelä-Korean pankit
ARTEX on ollut otsikoissa koko lokakuun. Kuun alussa Etelä-Koreassa paljastui murtoja useisiin pankkeihin, ja presidentti Lee Jae-myung sanoi julkisesti, että iskuissa oli ilmeisesti käytetty tekoälyä. Uutistoimisto Reutersin mukaan CrowdStrike arvioi 8. lokakuuta, että pankkien takana oli todennäköisesti Kiinassa toimiva tekijä, joka käytti tekoälyagenttia.
VAPOR PANDAn kampanja on erillinen. Se alkoi vasta 17. lokakuuta, kohteina ovat ministeriöt, teleoperaattorit ja ajatushautomot, ja tavoite on vakoilu. CrowdStrike erottaa sen myös Microsoftin 21. lokakuuta raportoimasta Storm-0940-ryhmästä, joka käytti ARTEXia ConnectWise-ohjelmiston kautta tehtyyn toimitusketjuhyökkäykseen. Samaa työkalua on siis kuukauden sisällä käyttänyt ainakin kolme toisistaan erillistä toimijaa.
Belgia tuo iskun Eurooppaan
Belgialainen teleoperaattori on kampanjan eurooppalainen kytkös, mutta CrowdStrike ei kerro, mistä yhtiöstä on kyse. Teleyhtiöt kiinnostavat vakoilijoita, koska niiden verkoissa kulkee viestintää ja tietoa siitä, kuka on yhteydessä kehen. Kiinaan yhdistetty Salt Typhoon -ryhmä tunkeutui vuonna 2024 useisiin yhdysvaltalaisiin teleyhtiöihin.
Suomalaisille virastoille ja teleyhtiöille raportin tärkein viesti koskee aikaa. Agentit iskivät juuri niihin kohtiin, joita löytyy lähes jokaisesta organisaatiosta: päivittämättömiin verkkolaitteisiin, vuotaneisiin VPN-tunnuksiin ja vanhoihin Linux-palvelimiin. Kun kone käy läpi kymmeniä kohteita päivässä, viikon viive tietoturvapäivityksessä ei ole enää pieni riski. Tavallinen kansalainen ei hyökkäystä huomaa, mutta murrettu televerkko tai ministeriön sähköposti voi paljastaa kenen tahansa yhteydenpidon.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ei ole kommentoinut VAPOR PANDAn kampanjaa julkisesti. CrowdStriken raportissa ei esiinny nimettyjä henkilöitä, eikä DeepSeek ole kommentoinut mallinsa käyttöä hyökkäyksissä.
