Ulkoministeriö kokeilee tekoälyä, joka ei käy verkossa

Ulkoministeriön virkamies, joka kirjoittaa muistiota turvaluokitellusta asiasta, on tähän asti tehnyt sen ilman tekoälyä. Syy on yksinkertainen. Tietoa, jota ei saa näyttää ulkopuolisille, ei voi syöttää pilvessä toimivaan chatbottiin.

Nyt ministeriö kokeilee toista tapaa. Tivin mukaan ulkoministeriö pilotoi UMAI-nimistä tekoälyavustajaa, jolla voidaan käsitellä TL IV -tason turvaluokiteltua tietoa. Avustaja toimii kokonaan ilman verkkoyhteyttä.

Ministeriön mukaan UMAI on Suomen ensimmäinen tekoälymalli, joka toimii tässä turvaluokassa. Väite on ministeriön oma, eikä AI Suomi pystynyt varmistamaan sitä riippumattomasti.

Mitä TL IV tarkoittaa

Valtionhallinnossa salassa pidettävät asiakirjat voidaan luokitella neljään turvallisuusluokkaan. Luokittelusta säädetään tiedonhallintalaissa ja valtioneuvoston asetuksessa asiakirjojen turvallisuusluokittelusta (1101/2019). TL IV on luokista alin, ja sen merkintä on KÄYTTÖ RAJOITETTU.

Tarkkaan ottaen TL IV ei siis ole luokittelun omalla kielellä salaista tietoa – salainen on vasta TL II. Kyse on silti aineistosta, jonka paljastuminen voisi aiheuttaa haittaa esimerkiksi Suomen kansainvälisille suhteille. Ulkoministeriössä sellaista syntyy päivittäin: raportteja edustustoista, neuvottelumuistioita ja taustoja ulkovaltojen kanssa käydyistä keskusteluista.

Miksi verkkoyhteys katkaistaan

Tavallinen tekoälyavustaja, kuten ChatGPT tai Microsoft Copilot, lähettää käyttäjän kirjoittaman tekstin palvelimelle, jossa kielimalli sen käsittelee. Palvelin voi sijaita toisessa maassa ja olla ulkomaisen yhtiön hallussa. Turvaluokitellun tiedon kohdalla jo tämä on ongelma.

Verkoton malli kääntää asetelman. Kun malli ajetaan ministeriön omilla laitteilla, tieto ei poistu talosta missään vaiheessa. Yksikään ulkopuolinen palveluntarjoaja ei näe kysymyksiä eikä vastauksia.

Ratkaisulla on hintansa. Suurimpia kielimalleja ei ajeta yksittäisellä palvelimella, joten verkottomat ratkaisut perustuvat yleensä pienempiin malleihin. Ne riittävät hyvin tiivistämiseen, kääntämiseen ja luonnosteluun, mutta vaativassa päättelyssä ne jäävät usein pilvipalveluiden kärkimalleista.

AI Suomi ei saanut vahvistettua, mitä kielimallia UMAI käyttää, kuka sen on toimittanut tai mihin tehtäviin avustajaa pilotissa tarkalleen käytetään. Ulkoministeriön virkamiesten kommentteja ei ollut käytettävissä ennen julkaisua.

Valtori rakentaa yhteistä alustaa

Ulkoministeriö ei kokeile yksin. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on mukana yhteisen valtionhallinnon tekoälyalustan pilotissa. Kesäkuussa Valtori sai valtiovarainministeriön tekoälyinvestointiohjelmasta kolme miljoonaa euroa alustan rakentamiseen, ja rahoitus on käytettävissä vuoden 2028 loppuun.

Valtorin tiedotteen mukaan alusta mahdollistaa tekoälyn turvallisen hyödyntämisen ”myös korkean tietoturvatason aineistoissa”. Toimitusjohtaja Jussi Kivinen sanoi tiedotteessa, että yhteinen alusta ”luo edellytykset nopeammalle, turvallisemmalle ja kustannustehokkaammalle” tekoälyn käytölle valtionhallinnossa.

Mitä tämä tarkoittaa virkamiehelle

Monessa virastossa tekoälyn käyttö on rajattu julkiseen tietoon. Sääntö on ymmärrettävä. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa, että raskaimmat paperityöt, joissa käsitellään luottamuksellista aineistoa, tehdään yhä käsin.

Jos ulkoministeriön kokeilu onnistuu, se näyttää mallia muillekin. Turvaluokiteltua tietoa käsitellään päivittäin myös esimerkiksi puolustusministeriössä, sisäministeriössä ja poliisissa. Yhteinen alusta tarkoittaisi, ettei jokaisen viraston tarvitse hankkia omaa kallista laskentakapasiteettiaan. Kattilakosken mukaan alusta ”vähentää kalliin laskentakapasiteetin ylimitoituksen riskiä”.

Aikataulua sille, milloin muut ministeriöt voisivat saada saman avustajan käyttöönsä, ei ole julkaistu. Valtorin rahoituskausi antaa kuitenkin suuntaa: yhteistä alustaa rakennetaan vuoden 2028 loppuun asti.

Seuraava kynnys on korkeammalla. TL III -tason luottamukselliselle tiedolle vaaditaan tiukempia suojauksia kuin TL IV:lle, ja vasta niiden kohdalla nähdään, riittääkö verkoton malli myös valtion arkaluonteisimpaan työhön.