Hanna Wass kirjoitti syyskuussa Suomen Kuvalehden kolumnissaan lauseen, joka kuulostaa nyt ennusteelta: ”Ensi huhtikuussa saattaakin olla edessä ensimmäiset tekoälyvaalit.”
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin apulaisprofessori palasi aiheeseen lauantaina Uutissuomalaisen haastattelussa. Wassin mukaan tekoäly näkyy kevään eduskuntavaaleissa uudella tavalla, ja se voi lisätä sekä vaalihäirintää että disinformaatiota. Jutun otsikkoon nostettu lause oli lyhyt: ”Teknologia kehittyy koko ajan.”
Eduskuntavaalit pidetään 18. huhtikuuta 2027. Aikaa on puoli vuotta. Verkkouutisten mukaan kansanedustajat käyttävät tekoälyä jo nyt puheiden kirjoittamiseen ja äänestäjien tavoittamiseen sosiaalisessa mediassa.
Mitä puolueet lupasivat
Puoluesihteerit sopivat kesäkuussa yhteisistä pelisäännöistä, joiden mukaan tekoälyllä tehty sisältö merkitään. Ajatus on yksinkertainen. Kun äänestäjä katsoo vaalivideota tai kuuntelee ehdokkaan ääntä, hänen pitää tietää, onko sisällön tehnyt ihminen vai kone.
Käytännössä merkintä voi olla maininta kuvatekstissä, päivityksen yhteydessä tai videon alussa. AI Suomi ei löytänyt sopimuksen tekstiä julkisista lähteistä, joten auki on esimerkiksi se, koskeeko vaatimus vain kuvia ja videoita vai myös tekoälyn avulla kirjoitettuja puheita ja somepäivityksiä.
Entä jos joku jättää merkinnän tekemättä? Puoluesihteerien sopimus on puolueiden keskinäinen lupaus eikä laki, joten sen perusteella ei voi määrätä sakkoja. Rikkomisesta seuraa poliittinen lasku: kilpailijat, toimittajat ja äänestäjät voivat nostaa sen esiin kesken kampanjan.
Lainsäädännössä merkintävelvoite tulee EU:n tekoälyasetuksesta. Wassin mielestä sen avoimuusvelvoitteet eivät riitä vaaleissa. Syväväärennöksistä on kerrottava, mutta taiteelliselle ja satiiriselle sisällölle vaatimukset ovat lievemmät, ja tekstille vielä löyhemmät, jos ihminen on valvonut julkaisua. Siksi hän ehdottaa ehdokkaille vapaaehtoisia sitoumuksia.
“Ehdokas voisi sosiaalisen median kanavissaan luvata tuottavansa luomuna kampanjamateriaalinsa.”
Yhdysvalloissa merkintä puuttuu useimmista
Yhdysvallat näyttää, mitä tapahtuu, kun merkintöjä ei tehdä. The New York Times kertoi 16. lokakuuta, että marraskuun välivaalien tekoälyllä tehtyihin tai muokattuihin mainoksiin on käytetty yli 137 miljoonaa dollaria. Laajemmassa aineistossa noin 70 prosentista mainoksia puuttui tekoälymerkintä. Luvut perustuvat Wesleyan Media Projectin ja AdImpactin aineistoihin.
Wesleyanin tutkijoiden mukaan todellinen määrä on todennäköisesti suurempi. Noin puolet osavaltioista vaatii kampanjoita kertomaan tekoälyn käytöstä, mutta säännöt vaihtelevat osavaltiosta toiseen. Mainosalan konkari Fred N. Davis III kertoi NYT:lle, että tv-mainos, joka ennen maksoi noin kaksi miljoonaa dollaria, syntyy tekoälyllä noin 200 000 dollarilla.
Suomen vaalibudjetit ovat murto-osa amerikkalaisista. Hinnan pudotus koskee kuitenkin myös suomalaista ehdokasta, jonka kampanjavideo syntyy nyt kannettavalla tietokoneella ilman tuotantoyhtiötä.
Vaalikone, jolta voi kysyä jatkokysymyksen
Tekoäly tuo vaaleihin myös hyötyjä. Uutissuomalaisen jutussa todetaan, että se voi auttaa äänestäjää vertailemaan ehdokkaita ja puolueita keskenään.
Tavalliselle äänestäjälle se voi tarkoittaa, että vaalipiirissä, jossa on yli sata ehdokasta, tekoälyltä voi kysyä, kuka on puhunut vaikkapa omaishoidosta tai ydinvoimasta. Vastaus tulee sekunneissa. Vaalikoneesta tekoälyavustaja eroaa siinä, että sille voi esittää jatkokysymyksiä.
Vastauksiin ei silti voi luottaa sokeasti. Helsingin Sanomat testasi syyskuussa tekoälyllä tehtyä virtuaalista kansanedustaja Pia Kaumaa, ja lehden mukaan riski kävi toteen: kopio alkoi hallusinoida.
Wass näkee tekoälyssä myös keinon tasoittaa kilpailua. Kolumnissaan hän arvioi, että tekoäly voi laskea kampanjoiden kustannuksia, madaltaa ehdolle asettumisen kynnystä ja helpottaa vieraskielisten äänestäjien tavoittamista. Hänen mukaansa äänestäjät tarvitsevat silti digitaalista lukutaitoa erottaakseen ihmisen työn koneen tuotoksesta. Vuoden 2024 eurovaalitutkimuksessa tekoälyn tuottama disinformaatio heikensi luottamusta demokraattisiin prosesseihin.
Eduskuntavaalit 2027
Vaalipäivä on sunnuntai 18. huhtikuuta 2027. Puoluesihteerien kesäkuussa sopimat pelisäännöt edellyttävät, että tekoälyllä tehty sisältö merkitään. Sopimus on vapaaehtoinen. Lain tasolla merkintävelvoitteet tulevat EU:n tekoälyasetuksesta, joka koskee erityisesti syväväärennöksiä.
