Tekoäly

Internetin isä haluaa agenteille henkilöpaperit

Vint Cerf jätti Googlen 20 vuoden jälkeen ja ratkoo nyt, kuka agentin teoista vastaa.

Hanna HuulivuoHanna Huulivuo
Jaa:
Internetin isä haluaa agenteille henkilöpaperit
Kuva: Camelia.boban / CC BY-SA 4.0

Eläke jäi lyhyeksi

Vint Cerf on nimi, jonka moni internetin käyttäjä ei tunne, vaikka käyttää hänen työtään joka päivä. Cerf oli 1970-luvulla mukana kehittämässä TCP/IP-protokollia, verkon perustaa, joka yhä pitää liikenteen liikkeellä. Googlella hän toimi 20 vuotta niin sanottuna internetin ylipappina. Kesäkuun lopussa 2026 hän jäi eläkkeelle.

Eläke kesti pari viikkoa. Heinäkuun puolivälissä Cerf aloitti neuvonantajana Innovation Labsissa, verkkotunnusrekisteri Identity Digitalin tytäryhtiössä. Hankkeen tavoite on rakentaa avoin arkkitehtuuri, jonka avulla tekoälyagentti voi kertoa luotettavasti, kuka se on.

Kun agentti toimii puolestasi, kuka on vastuussa?

Tekoälyagentit ovat siirtyneet demoista tositoimiin. Ne varaavat matkoja, täyttävät lomakkeita, lähettävät viestejä ja tekevät ostoksia käyttäjän puolesta. Ongelma syntyy siinä hetkessä, kun agentti astuu ulos yhden sovelluksen suojatusta ympäristöstä ja alkaa asioida avoimessa verkossa muiden palveluiden ja muiden agenttien kanssa.

Verkkopalvelun näkökulmasta pyyntö näyttää tulevan jostakin, mutta mistä ja kenen valtuutuksella? Cerfin mukaan juuri tämä tunnistuksen puute on ollut este agenttien laajemmalle käytölle.

“Kyse on siitä, mitä valtuuksia agenteilla on, mistä ne valtuudet ovat peräisin, kuka on vastuussa agentin toiminnasta, ja miten sen identiteetti todennetaan – ja miksi siihen pitäisi luottaa.”

— Vint Cerf, internetin perusprotokollien kehittäjä, Innovation Labsin neuvonantaja

Ratkaisua haetaan verkon vanhimmasta osoitteistosta

Hankkeen ehdotus kulkee nimellä DNSid. Idea on kytkeä jokainen tekoälyagentti johonkin olemassa olevaan verkkotunnukseen ja luoda sille kryptografisiin todisteisiin perustuva identiteetti, jonka rekisteröinti kirjautuu ajan mittaan jäljitettävästi. Käytännössä agentti saisi osoitteen, joka on sidottu vastuulliseen tahoon, aivan kuten verkkosivu on sidottu domainiin.

Valinta ei ole sattumaa. Verkkotunnusjärjestelmä DNS on toiminut internetin luotettuna osoitteistona lähes 40 vuotta, ja sen hallinta ja säännöt ovat vakiintuneet. Cerfille tuttu infrastruktuuri tarjoaa valmiin ankkurin, johon uusi luottamuskerros voidaan ripustaa. Innovation Labs testaa standardia nyt useiden nimeämättömien pilvijättien ja tunnistautumisyhtiöiden kanssa. Yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana toimii Allie Kline.

Miksi tämä koskee tavallista käyttäjää

Jos oma tekoälyavustajasi tekee virheellisen oston tai jos huijari lähettää sinulle viestin, joka teeskentelee olevansa pankkisi virallinen agentti, tunnistusjärjestelmä ratkaisee, voidaanko teon takana oleva taho jäljittää ja asettaa vastuuseen. Ilman sitä avoin verkko täyttyy agenteista, joiden alkuperää kukaan ei voi varmistaa.

Sanasto

Kryptografinen todiste
Salaustekniikkaan perustuva sähköinen tunniste, jota ei voi väärentää. Sen avulla voidaan varmistaa, että viestin tai toiminnan takana todella on se taho, joka väittää olevansa.

Standardikilpailu, josta puuttuu yhteinen osoitteisto

Viime kuukausina agenttistandardeja on syntynyt useita. Ne keskittyvät enimmäkseen siihen, miten agentit keskustelevat keskenään ja miten ne kytkeytyvät työkaluihin ja dataan. DNSid tarttuu eri kysymykseen: se ei kuvaa, miten agentit puhuvat, vaan kuka niistä puhuu. Se on tunnistautumiskerros, ei viestintäprotokolla, ja siksi se voi periaatteessa toimia rinnakkain jo olemassa olevien ratkaisujen kanssa.

Cerf tunnistaa myös alan hajanaisuuden. Kun yksi yritys rakentaa agenttinsa yhden toimijan teknologialla ja toinen toisen, järjestelmät eivät välttämättä toimi keskenään. Yhteinen tunnistautumistapa voisi olla se liima, joka pitää eri toimijoiden agentit samalla kentällä.

Cerf itse ei pidä agenttien vapaata liikkuvuutta avoimessa verkossa väistämättömänä. Väistämätöntä hänen mukaansa on vain se, että sitä yritetään. Kysymys kuuluu, syntyykö ennen sitä sopimus siitä, kenet verkkoon päästetään. Sama mies, joka aikoinaan päätti, miten koneet löytävät toisensa internetissä, yrittää nyt ratkaista, miten ne oppivat luottamaan toisiinsa.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  3. 3Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  4. 4Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä
  5. 5OpenAI väittää tekoälynsä ratkaisseen 372 matematiikan pulmaa

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.