Kajaanin Renforsin Rannassa konesalin katto on paikoillaan ja seinät pystyssä. Sisällä näkyvät ristiinliimatusta massiivipuusta tehdyt elementit sellaisinaan, ilman pinnoitteita. SRV:n yksikönjohtaja Jarkko Salmenoja laskee työmaalla väkeä, ja luku lähestyy sataaviittäkymmentä.
EU:n suurimmaksi kutsuttu tekoälytehdas on rakennusvaiheessa puolivälissä. Harjannostajaiset on pidetty. Talotekniikan asennus ja testaus alkavat vuoden 2027 alussa, ja varsinainen käyttö käynnistyy saman vuoden lopulla, kun laitteet on ajettu sisään.
Hankkeen rahoituskuvio on ollut tiedossa jo aiemmin: 388 miljoonan euron kokonaisuudesta ja sen jakautumisesta EU:n ja Suomen kesken AI Suomi kertoi aiemmin. Uutta on se, mitä työmaalla nyt konkreettisesti tapahtuu ja millaisesta kokonaisuudesta on kyse.
“Meillä on kohta 150 henkeä tällä työmaalla. Valtaosa tekijöistä on täältä Kainuusta tai Pohjois-Pohjanmaalta.”
Kolme osaa saman katon alle
Tekoälytehdas ei ole yksi laite vaan kolmen osan yhdistelmä. Ytimessä on LUMI-AI-supertietokone, joka rakentuu Bullin BullSequana XH3500 -arkkitehtuurin varaan. Siinä on kymmenkertainen tekoälykapasiteetti ja lähes kaksinkertainen yleinen laskentakapasiteetti verrattuna nykyiseen LUMI-koneeseen, joka käynnistyi Kajaanissa 2021. CSC:n mukaan LUMI-AI otetaan käyttöön kesällä 2027.
Toinen osa on Lumi-IQ-kvanttitietokone. Sen toimittaa suomalainen IQM, ja kone on yhtiön H4-sukupolvea, 150 kubittia. Se kytkeytyy käyttöön syksyllä 2027, eli jälkijunassa supertietokoneeseen nähden. Ajatus on, että kvanttilaskentaa ja perinteistä suurteholaskentaa voi käyttää samasta paikasta.
Kolmas osa on se, joka jää uutisissa yleensä varjoon. Osaamiskeskuksen asiantuntijoiden tehtävä on auttaa tutkijoita, yrityksiä ja julkisia organisaatioita pääsemään laskentatehoon käsiksi. Käytännössä se tarkoittaa opastusta siinä, miten oma malli tai aineisto ylipäätään saadaan pyörimään supertietokoneella. Päähubit ovat Aalto-yliopiston ELLIS-instituutin yhteydessä Espoossa ja Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella.
Sanasto: mistä oikeastaan puhutaan
Tekoälytehdas: EU:n termi kokonaisuudelle, jossa samaan paikkaan kootaan supertietokone, data ja ihmiset, jotka osaavat käyttää niitä. Tehtaassa ei valmisteta mitään fyysistä.
CLT eli ristiinliimattu massiivipuu: puulevyistä ristikkäin liimattu rakennuselementti, joka korvaa betonin kantavissa seinissä.
Nestejäähdytys: laskentakoneen lämpö siirretään ilman sijaan putkissa kiertävään nesteeseen. Tehokkaampaa kuin puhaltimet, ja lämpö on helpompi ohjata eteenpäin esimerkiksi kaukolämpöön.
Kubitti: kvanttitietokoneen laskentayksikkö, kvanttibitti. Mitä enemmän kubitteja ja mitä vähemmän virheitä, sitä isompia tehtäviä kone pystyy ratkomaan.
Kuka pääsee koneelle ja millä hinnalla
Tavallisen suomalaisen kannalta olennaisin tieto ei ole betonikuutioissa. CSC:n mukaan tekoälytehtaan palvelut ovat maksuttomia kasvuyrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille sekä akateemisille tutkijoille. Suurille yhtiöille laskenta-aika on maksullista, mutta hinnoittelu on CSC:n oman kuvauksen mukaan kilpailukykyistä.
Se on iso ero nykytilanteeseen. Suomalainen kymmenen hengen ohjelmistoyritys, joka haluaa kouluttaa oman kielimallin suomeksi, vuokraa laskentatehon tällä hetkellä yhdysvaltalaiselta pilvipalvelulta ja maksaa siitä markkinahinnan. Kajaanin kone on tarkoitettu juuri tähän rakoon.
Kone ei silti ole vain Suomen. Konsortiota johtaa CSC, ja mukana ovat Aalto-yliopisto, AI Finland ja Helsingin yliopisto. Jäsenmaita ovat Suomen lisäksi Tšekki, Tanska, Viro, Norja ja Puola, ja ensimmäinen satelliittihubi avautui Ostravassa keväällä 2026. Laskenta-aikaa jaetaan siis myös rajojen yli.
