Suomalainen IQM toimittaa kvanttitietokoneen Kajaaniin. CSC:n operoima LUMI-tekoälytehdas valitsi yhtiön kvanttikoneensa toimittajaksi, ja IQM:n osuus kaupasta on 33 miljoonaa euroa. Koko hankinnan arvo on noin 40 miljoonaa.
Kone on mallia IQM Halocene H4, ja siinä on aluksi 150 kubittia. Kajaanin konesaliin asennettava järjestelmä saa nimen LUMI-IQ. Laitteiston asennus alkaa kesällä 2027, ja käyttökuntoon sen on määrä tulla vuoden 2028 loppuun mennessä.
IQM:lle kauppa on yhtiön historian toiseksi suurin yksittäinen tilaus. Sopimuksen kokonaisarvo vastaa suunnilleen yhtiön koko viime vuoden liikevaihtoa. IQM listautui Helsingin pörssiin heinäkuussa 2026 Euroopan ensimmäisenä pörssinoteerattuna kvanttiyhtiönä, joten tilaus osuu herkkään hetkeen.
“Kvanttitietokoneen toimittaminen CSC:lle tarkoittaa, että Euroopan tehokkain kvanttitietokone sijaitsee yhdessä maailman johtavista tutkimuslaskennan ympäristöistä.”
Kvanttikone ei korvaa supertietokonetta vaan kiihdyttää sitä
LUMI-IQ ei ole itsenäinen laite, jolla ajettaisiin kokonaisia laskentatehtäviä alusta loppuun. Se kytketään osaksi tekoälytehtaan laskentaympäristöä, jossa tavanomainen supertietokone hoitaa raskaan työn ja kvanttikone ottaa hoitaakseen ne palaset, joihin se sopii.
Ero on periaatteessa yksinkertainen. Perinteinen supertietokone jauhaa valtavan määrän laskutoimituksia rinnakkain sadoillatuhansilla laskentaytimillä. Kvanttikone käsittelee tietoa kubiteilla, jotka voivat olla useassa tilassa yhtä aikaa, mikä tekee siitä poikkeuksellisen tehokkaan kapealla joukolla ongelmia: molekyylien ja materiaalien mallinnuksessa, tietyissä optimointitehtävissä ja joissakin koneoppimisen osaongelmissa.
Halocene H4 yhdistää kaksi lähestymistapaa: virheenkorjattuja kubitteja ja tavanomaisia NISQ-kubitteja. Kubitit ovat herkkiä häiriöille, ja virheenkorjaus tarkoittaa useiden fyysisten kubittien niputtamista yhdeksi luotettavammaksi loogiseksi kubitiksi. Sopimukseen sisältyy päivityspolku, jossa loogisten kubittien määrä kasvaa vaiheittain.
CSC:n johto ei myy hankintaa lupauksilla. Kvanttietua eli tilannetta, jossa kvanttikone päihittää tavanomaisen supertietokoneen käytännön tehtävässä, ei ole vielä kunnolla osoitettu. Hankinta on siis yhtä paljon veto tulevasta kuin tilaus tämän päivän tarpeeseen.
Mitä Kajaaniin tulee
Järjestelmä: IQM Halocene H4, nimeltään LUMI-IQ. Kubitteja aluksi 150, suprajohtava teknologia. Sijainti: CSC:n konesali Kajaanissa. Hankinnan arvo 40 miljoonaa euroa, josta IQM:n osuus 33 miljoonaa. Asennus alkaa kesällä 2027, käyttövalmis vuoden 2028 loppuun mennessä. Rahoittajina EuroHPC-yhteisyritys sekä Suomi, Tšekki, Norja ja Puola.
Kotikenttäetu, jota suomalaisyhtiöille ei yleensä tule
Eurooppalaisten laskentahankkeiden laitelistat ovat totuttuun tapaan yhdysvaltalaisia. Prosessorit tulevat AMD:ltä tai Nvidialta, järjestelmät HPE:ltä, ja eurooppalaisen toimijan rooli on tyypillisesti rakentaa konesali muiden laitteiden ympärille. Kvanttiosuudessa asetelma kääntyi: lippulaivahankkeen voitti kotimainen syvätekniikkayhtiö.
Kvanttikone on silti vain osa isompaa pakettia. Koko LUMI-tekoälytehtaan arvo on yli 612 miljoonaa euroa, josta EU kattaa puolet ja Suomen osuus on enintään 250 miljoonaa. Mukana ovat myös Tšekki, Tanska, Viro, Norja ja Puola. Samaan kokonaisuuteen kuuluu uusi, noin 390 miljoonan euron LUMI AI -supertietokone, joka asettuu nykyisen LUMI:n ja Roihun rinnalle.
Suhdeluku kertoo kvanttilaskennan kypsyysasteesta enemmän kuin mikään puhe: 390 miljoonaa menee koneeseen, jonka hyöty tiedetään, ja 33 miljoonaa koneeseen, jonka hyöty pitää vielä todistaa.
Kvanttitietokoneen laskennan perusyksikkö. Tavallinen bitti on aina joko 0 tai 1, mutta kubitti voi olla molemmissa tiloissa yhtä aikaa, mikä mahdollistaa tietyntyyppisten ongelmien ratkaisun aivan eri tavalla.
NISQ-kubitti
Nykytekniikan kubitti, joka tekee laskennassa virheitä eikä sisällä virheenkorjausta. Lyhenne tulee sanoista "kohinainen keskikokoinen kvanttilaite", ja se kuvaa kvanttitietokoneiden nykyistä kehitysvaihetta.
Tekoälytehdas
EU:n termi laskentakeskukselle, joka tarjoaa yrityksille ja tutkijoille supertietokonetehoa, dataa ja asiantuntija-apua tekoälyn kehittämiseen samasta paikasta.
Kajaani kasvaa, mutta sähkövero painaa toiseen suuntaan
Julkisrahoitteinen tutkimuslaskenta on eri asia kuin hyperskaalaajan konesali, eikä LUMI-IQ ole sähkösyöppö samassa mittakaavassa kuin tekoälyklusterit. Kontrasti on silti selvä. Valtio ja EU rahoittavat Kajaaniin laskentakapasiteettia samaan aikaan kun verolinjaus ajaa yksityisiä investointeja muualle.
Tavalliselle yritykselle merkitys ratkeaa siinä, pääseekö koneelle käsiksi. LUMI-tekoälytehdas on rakennettu nimenomaan yritysten käyttöön: laskenta-aikaa, dataa ja tukihenkilöitä samasta osoitteesta. CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski on arvioinut laskentainvestointien tuottavan noin kaksikymmenkertaisesti eri muodoissa takaisin, mikä on optimistinen luku mutta kuvaa sitä, mihin hankinta perustellaan.
Käytännössä hyötyjät ovat aluksi lääke- ja materiaalitutkimuksen ryhmiä sekä muutamia energia- ja logistiikka-alan optimointiongelmien parissa työskenteleviä yrityksiä. Laajempi käyttäjäkunta syntyy vasta, jos loogisten kubittien määrä kasvaa luvatusti.
IQM:n kannalta seuraava mittari on selvä. Pörssiyhtiönä sen pitää näyttää, että kotimarkkinan referenssitilaus poikii kauppoja muualta Euroopasta ennen kuin Kajaanin kone on edes kytketty verkkoon 2028.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
