Suomeen nousee kolme tekoälytehdasta – kuka niitä saa käyttää?

Kajaanin Renforsin Rannassa vietettiin 3. syyskuuta harjannostajaisia entisessä paperikonesalissa, joka on noin 200 metriä pitkä. Halliin tulee LUMI AI Factoryn datakeskus. Sinne sijoitetaan EuroHPC:n uuden sukupolven supertietokone LUMI-AI ja kokeellinen LUMI-IQ-kvanttitietokone.

Työmaalla on nyt noin 115 ihmistä, ja huipussaan heitä on noin 150. Hankkeen tiedotteen mukaan valtaosa rakennustöistä tehdään paikallisin voimin, ja talotekniikan asentajista noin puolet on Kainuusta. Datasalin seiniin menee noin 450 kuutiota CLT-puuta Kuhmosta. Nestejäähdytystä varten hitsataan putkea noin 3,5 kilometriä.

Rakennus on vasta alkua. Datakeskusta rakennuttavan CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski puhui juhlassa siitä, kenelle kone rakennetaan.

Mikä tekoälytehdas oikeastaan on?

Tekoälytehtaalla tarkoitetaan Suomessa nykyään monenlaisia hankkeita, joten käsitteet on syytä pitää erillään. EU:n tekoälytehdas (AI Factory) on EuroHPC-yhteisyrityksen ja jäsenmaiden yhdessä rahoittama laskentakeskus. Sen ympärille rakennetaan palveluja, kuten koulutusta, neuvontaa, datasettejä ja laskenta-aikaa. Kajaanin LUMI AI Factorya rahoittavat EuroHPC sekä Suomi, Tšekki, Tanska, Viro, Norja ja Puola.

Gigatehdas on kokonaan eri kokoluokkaa. Komissio on kaavaillut niistä noin 100 000 kehittyneen tekoälysirun keskuksia, joissa koulutetaan suurimpia malleja. Ylen mukaan EU ja jäsenmaat sijoittaisivat noin 10 miljardia euroa julkista rahaa ja pyrkisivät houkuttelemaan mukaan 20 miljardia euroa yksityistä rahaa. Rahoitushaku avattiin heinäkuussa. Se on auki marraskuun puoliväliin, ja päätökset tehdään ensi vuoden alussa.

Kaupallinen datakeskus myy kapasiteettia sille, joka maksaa. EU:n tekoälytehtaalla on julkinen tehtävä: se jakaa laskenta-aikaa hakemusten perusteella ja tukee erityisesti tutkijoita ja pk-yrityksiä. Suomen datakeskuksista yleisemmin kerrotaan AI Suomen datakeskusoppaassa.

Kajaanin rakennustyöt alkoivat tammikuussa. Alkuvuodesta 2027 aloitetaan noin puoli vuotta kestävä talotekniikan käyttöönotto ja testaus, ja toiminnan on määrä alkaa loppuvuonna 2027. Urakoitsija SRV:n yksikönjohtaja Jarkko Salmenoja sanoo tiedotteessa, että hanke on edennyt hyvin aikataulussa ja tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa.

Oulu: Nokia ja Nscale ostavat tonttia Toppilasta

Oulun Toppilassa, kaukolämpövoimalan vieressä osoitteessa Tervahovintie 10, on varattu tontti hankkeelle, joka on rakennuslupa-asiakirjoissa nimetty AI Gigafactoryksi. Ostajina ovat Nokia Solutions and Networks Oy ja brittiläisen tekoälypilviyhtiön suomalainen tytäryhtiö Nscale DC Holdings Finland Oy. Tontin arvioitu hinta on noin viisi miljoonaa euroa.

Oulun yhdyskuntalautakunta hyväksyi 8. syyskuuta maakaupan esisopimuksen. Rakennuslupaa datakeskukselle, sähköasemalle ja vierailijakeskukselle haki kaupungin energiayhtiö Oulun Energia. Ylen mukaan lupa myönnettiin etukenossa, eli ennen kuin maakauppa on tehty. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan datakeskus ja sähköasema, toisessa toinen datakeskus.

Kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen kommentoi hanketta Ylelle ennen lautakunnan kokousta.

Kauppaa ei ole vielä tehty. Lautakunta huomautti, että esisopimus ei vielä tarkoita kaupan toteutumista. Ennen sitä tarvitaan tonttijako ja lohkominen sekä vuokra-, ympäristö- ja käyttöoikeusjärjestelyt. Suurin avoin kysymys ratkeaa kuitenkin Brysselissä.

Nokia ei ole suoraan vahvistanut hakevansa gigatehdasta Ouluun. Heinäkuussa Nokian johtaja Pasi Toivanen vahvisti Ylen mukaan, että Nokian johtama konsortio on keskustellut Suomeen rakennettavasta tekoälytehtaasta, mutta kaupunkia hän ei kertonut. ”Olemme miettineet, miten tällainen konsepti voisi toimia parhaiten juuri Suomelle”, Toivanen sanoi. Toimitusjohtaja Justin Hotard oli Googlen syyskuisessa tiedotustilaisuudessa jo suorempi: ”Olemme innoissamme siitä, mitä olemme aloittamassa Oulussa.”

Jos Oulu valitaan, gigatehtaan pitää Ylen mukaan olla toiminnassa 18 kuukauden kuluttua päätöksestä. Politicon mukaan Suomen panos olisi vähintään 100 miljoonaa euroa. Entinen ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) on arvioinut hankkeen arvoksi jopa viisi miljardia euroa. Toppilan hankkeen megawattimääriä tai työpaikkamääriä ei ole julkaistu.

Lappeenranta: iso hanke, mutta ei EU:n tekoälytehdas

Lappeenrannan hanke on lähteiden perusteella kaupallinen. Amsterdamilainen Nebius julkisti maaliskuun lopussa enintään 310 megawatin kampuksen, jota se itse kutsuu tekoälytehtaaksi. Reutersin otsikon mukaan investointi on noin 10 miljardia dollaria. Julkisuudessa ei ole kerrottu, että Lappeenranta hakisi EU:n tekoälytehtaaksi tai gigatehtaaksi.

Rakennustyöt ovat jo käynnissä, ja Fira valittiin elokuussa pääurakoitsijaksi. Ensimmäisen kapasiteetin on määrä olla asiakkaiden käytössä vuonna 2027. Nebiuksen mukaan rakentamisen aikana työtä on jopa 700 ihmiselle, enimmäkseen Lappeenrannan seudulta. Valmistuttuaan keskus työllistää noin sata ihmistä vakituisesti. Kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen sanoi yhtiön tiedotteessa, että uusi datakeskus nostaa kaupungin Suomen tekoälyekosysteemin eturintamaan (alkuperäinen englanniksi).

Kuka laskentaa saa käyttää?

Kainuussa ja Oulun seudulla hankkeiden vaikutus näkyy ensin työmailla. Samalla viikolla, kun Toppilan esisopimus hyväksyttiin, Google kertoi uusista datakeskuksista Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle. Sähköasentajille ja talotekniikan osaajille on alueella kysyntää vuosiksi eteenpäin.

Laskentaa tarvitsevalle suomalaiselle yritykselle tärkein on Kajaani. Esimerkiksi oulainen kymmenen hengen konenäköyritys ei voi ostaa Nvidian palvelinkaappia, mutta LUMI AI Factoryn kautta se voi hakea laskenta-aikaa maksutta. Kaupallista käyttöä LUMIn hinnaston mukaan tarjotaan tällä hetkellä vain suomalaisille yrityksille.

Vuonna 2028 kilpaillaan osaajista

Aikatauluja kannattaa katsoa rinnakkain. Jos komissio valitsee Oulun alkuvuodesta 2027, 18 kuukauden takaraja osuu vuoden 2028 jälkipuoliskolle. Silloin Kajaanin LUMI-AI on ollut käytössä alle vuoden ja Nebiuksen Lappeenrannan kampusta laajennetaan yhä.

Kaikki kolme hanketta tarvitsevat samoja sähköasentajia, jäähdytysinsinöörejä ja kantaverkon liittymiä. Siksi Toppilan rakentamisen nopeus ei ratkea pelkästään Brysselissä. Siihen vaikuttaa myös se, riittääkö Pohjois-Suomessa tekijöitä kahdelle suurelle työmaalle samaan aikaan.