Kiina keksi tekoälylle oman valuutan

Ciyuan – Kiinan uusi talouden mittayksikkö

Kiina prosessoi 140 biljoonaa tekoälytokenia joka päivä. Vielä kaksi vuotta sitten luku oli sata miljardia. Kasvu on siis tuhatkertainen, ja se on synnyttänyt kokonaan uuden käsitteen: token-talouden.

Maaliskuussa Kiinan kansallisen datatoimiston johtaja Liu Liehong julkisti tokenille virallisen kiinankielisen nimen, ciyuan (词元). Sana yhdistää merkit "ci" eli sana ja "yuan", joka on samalla Kiinan valuutan perusyksikkö. Liu kuvaili tokenia selvitysyksiköksi, joka yhdistää teknologisen tarjonnan kaupalliseen kysyntään.

Kiina ei siis käsittele tokenia teknisenä terminä vaan taloudellisena suureena, kuten kilowattituntia tai öljybarrelia. Kansallinen datatoimisto seuraa päivittäistä tokenivolyymia ja raportoi siitä politiikkafoorumeilla samaan tapaan kuin BKT-lukuja. Käytännössä 140 biljoonaa tokenia vastaa karkeasti sataa miljardia sivua tekstiä vuorokaudessa.

Sata miljoonaa päivittäistä käyttäjää

Valtava tokenimäärä syntyy konkreettisesta käytöstä. ByteDancen Doubao-chatbot saavutti helmikuussa sata miljoonaa päivittäistä aktiivikäyttäjää. Pelkästään ByteDancen Volcano Engine -alustan kautta kulkee 120 biljoonaa tokenia päivässä, mikä on kaksinkertaistunut kolmessa kuukaudessa.

Tencent on upottanut tekoälyn WeChat-sovellukseensa, jolla on yli miljardi kuukausittaista käyttäjää. Alibaban toimitusjohtaja Eddie Wu tiivisti yhtiön strategian: "Koko toimintamme rakentuu yhden tehtävän ympärille – luoda, toimittaa ja soveltaa tokeneita."

Tekoäly näkyy myös yllättävissä paikoissa. Kiinassa julkaistaan päivittäin 470 uutta tekoälyllä tuotettua lyhytdraamaa, joiden tuotantokustannus on pudonnut noin 14 600 euroon. Se on kymmenesosa perinteisestä hinnasta.

Kiinalaismallit valtasivat kehittäjien markkinapaikan

Kiinan tekoälybuumi ei rajoitu maan rajojen sisälle. OpenRouter-markkinapaikalla, jossa kehittäjät vertailevat ja käyttävät eri tekoälymalleja, kiinalaismallit vastaavat jo 61 prosentista kaikesta tokeniliikenteestä. Kuusi käytetyintä mallia ovat kaikki kiinalaisia: Xiaomin MiMo-V2-Pro, DeepSeek V3.2, MiniMaxin M2.7 ja M2.5 sekä Zhipun GLM 5 Turbo.

Syy on yksinkertainen: hinta. MiniMaxin M2.5 maksaa 0,30 dollaria miljoonalta syötetokenilta. Anthropicin Claude Opus 4.6 maksaa samasta määrästä viisi dollaria, yli 15-kertainen ero. Yritys voi siis ajaa kiinalaismalleilla saman työkuorman murto-osalla kustannuksista. Ohjelmointitehtävät muodostavat jo yli puolet OpenRouterin liikenteestä, kun vuoden 2025 alussa osuus oli 11 prosenttia.

Suomalaisille yrityksille hintakehitys on olennainen. Halvemmat mallit madaltavat kynnystä ottaa tekoäly tuotantokäyttöön, ja kiinalaisten hintapaine pakottaa myös yhdysvaltalaisia kilpailijoita tarkistamaan hinnoitteluaan. Edelman-tutkimuksen mukaan 87 prosenttia kiinalaisista luottaa tekoälyyn, kun Yhdysvalloissa luku on 32 prosenttia. Ero näkyy suoraan käyttövolyymeissa ja siinä, kuinka nopeasti uusia sovelluksia syntyy.

Hongkongin pörssi elää tekoälykuumetta

Sijoittajien into näkyy Hongkongin pörssissä. Vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä listautumisannit keräsivät 110 miljardia Hongkongin dollaria eli noin 13,3 miljardia euroa. Se on viiden vuoden ennätys – listautumisten määrä kasvoi 167 prosenttia ja kerätyt varat 489 prosenttia edellisvuodesta.

Tekoäly-yhtiöt Zhipu ja MiniMax ovat vuoden menestystarinat. Zhipun osake on noussut listautumishinnastaan yli 570 prosenttia, MiniMaxin yli 470. MiniMaxin liikevaihdosta 70 prosenttia tulee jo ulkomailta. Moonshot AI:n arvostus kohosi tammikuussa 10 miljardiin dollariin ja on sittemmin noussut 18 miljardiin.

Kiinan tekoälybuumia ruokkii myös rakenteellinen etu: maan arvioidaan saavuttavan 400 gigawatin ylijäämäkapasiteetin sähköntuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Alibaba käytti vuonna 2025 pääomamenoihin 17 miljardia dollaria, Tencent 11,6 miljardia ja ByteDancen odotetaan investoivan 23 miljardia. Jefferiesin investointipankkiiri Mohit Kumar kiteyttää: "Kiina on tämän teknologiakilpailun suuri voittaja – arvostustaso, laajempi tekoälyn omaksuminen ja etu energiantuotannossa."

Token-talous voi kuulostaa abstraktilta, mutta se kertoo konkreettisesta muutoksesta tavassa, jolla tekoälyn arvoa mitataan ja jaetaan. Euroopassa ja Suomessa vastaavaa kehystä ei toistaiseksi ole.