Linus Torvalds on yli kolmekymmentä vuotta päättänyt, mikä koodi pääsee Linuxiin. Linux on käyttöjärjestelmän ydin, jonka varassa toimivat Android-puhelimet, valtaosa maailman palvelimista ja pilvipalveluista sekä lukematon määrä reitittimiä ja autojen järjestelmiä. Kun Torvalds muuttaa ydintä, muutos päätyy ennen pitkää miljardeihin laitteisiin.
Viikonloppuna Torvalds julkaisi oman kehityshaaransa, jonka nimessä lukee suoraan noref-filemap-read-with-llm. Haaran muutokset kirjoitti Anthropicin Claude Code -koodausavustaja. Sen kertoo Torvalds itse saatekirjeessään, jota Startup Fortune lainaa ja josta Phoronix uutisoi ensimmäisenä.
“Koodi, testiohjelmat, yllä olevan listan taustalla oleva katselmointi ja tämän tekstin ensimmäinen luonnos tehtiin LLM-koodausavustajalla (Claude Code) minun ohjauksessani.”
Mitä muutos tekee
Sivuvälimuisti on keskusmuistissa pidettävä kopio levyltä luetuista tiedostoista, jotta samaa tiedostoa ei tarvitse hakea levyltä yhä uudelleen. Juuri sitä Torvaldsin muutos koskee.
Nykyisin ydin kirjaa jokaisella lukukerralla, että muistisivu on käytössä, ja poistaa merkinnän luvun jälkeen. Kun monta prosessorin ydintä lukee samaa tiedostoa yhtä aikaa, ne kilpailevat samoista laskureista ja hidastavat toisiaan. Uudessa versiossa luku tehdään ilman tätä kirjanpitoa, ja muistin vapauttamista lykätään, kunnes kukaan ei enää voi lukea sivua.
Ero näkyy pienissä luvuissa. Kahdeksalla säikeellä ja 16 tavun luvuilla läpäisy nousi Startup Fortunen mukaan noin kymmenestä miljoonasta noin 33 miljoonaan lukuun sekunnissa. Ytimen käyttämien kellojaksojen määrä yhtä lukua kohden putosi Hardware Bustersin lukujen mukaan noin 2 950:stä noin 725:een.
Muutoksella on myös hintansa. Yhden säikeen lukiessa sivua, joka ei vielä ole muistissa valmiina, kellojaksoja kului aiemman noin 4 150:n sijaan noin 6 550.
Mitattu yhdellä koneella
”Mittaukset ajettiin minun koneellani”, Torvalds kirjoittaa saatekirjeessään. Kone on vuoden 2018 Core i7-8565U -suorittimella varustettu läppäri. Palvelinkeskusten moniydinprosessoreilla tuloksia ei ole julkaistu. Muutosta ei ole myöskään yhdistetty Linuxin päähaaraan: se perustuu versioon 7.3-rc6, ja aikaisintaan se voisi päätyä ytimeen version 7.4 yhdistämisikkunassa.
Portinvartija ei pelkää työkalua
Torvalds ei ole kääntynyt tekoälyn puolelle yhdessä yössä. Phoronixin mukaan hän on aiemmin käyttänyt tekoälyä ytimen vianetsintään ja kokeillut niin sanottua vibe-koodausta Googlen Antigravity-työkalulla. Heinäkuun 15. päivänä hän kirjoitti ytimen postituslistalla, että ”Linux ei ole yksi niistä tekoälyä vastustavista projekteista”. Kriitikoille hän tarjosi kaksi vaihtoehtoa: haarauttaa projekti tai lähteä.
Työ jatkui. Maanantaina Phoronix kertoi, että Torvalds käytti tekoälyä viikonlopun aikana myös vanhan ydinkoodin selkeyttämiseen. Samalla avustaja löysi koodista pitkään piilossa olleita virheitä.
Yksityiskohta saatekirjeessä on tärkeämpi kuin miltä se näyttää. Torvalds ei kirjoita, että tekoäly olisi tehnyt työn itsenäisesti. Hänen mukaansa se tehtiin hänen ohjauksessaan, ja vastuu muutoksesta on edelleen hänellä. Hän myös kertoo avustajan käytöstä avoimesti, jopa haaran nimessä.
QGIS valitsi päinvastoin
Samaan aikaan avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelma QGIS teki täysin toisenlaisen päätöksen. Hanke hyväksyi 7. lokakuuta ehdotuksen QEP 428, jonka otsikko on suoraviivainen: tekoälyn tuottamia kontribuutioita ei sallita. Ehdotuksen laati QGIS:n ydinkehittäjä Nyall Dawson.
Aiempi linjaus edellytti, että ihminen on mukana tekoälyavusteisessa työssä. Dawsonin mukaan se ei toiminut käytännössä. Keskustelussa kerrottiin, että noin 50 muutosehdotusta oli merkitty tekoälyavusteisiksi ja niistä noin 40 suljettiin yhdistämättä. Ylläpitäjä Frederic Haubourg perusteli kieltoa sillä, että katselmointiin ei riitä ihmisvoimia.
Kielto ei ole tarkoitettu ikuiseksi. ”Aloitetaan suljetusta ovesta, jota voidaan sitten valikoiden avata”, Dawson kirjoitti GitHubissa englanniksi.
~3,3×↑
Pienten lukujen nopeutus, mitattu vain Torvaldsin vuoden 2018 läppärillä
Käyttöjärjestelmän keskeisin osa. Se hallitsee muistia, prosessoria ja laitteita ja välittää ohjelmien pyynnöt koneen fyysisille osille.
Säie
Ohjelman suoritettava osatehtävä. Kun ohjelma käyttää useaa säiettä, se voi tehdä monta asiaa yhtä aikaa prosessorin eri ytimillä.
Kellojakso
Prosessorin pienin aikayksikkö, jonka aikana se ehtii tehdä yhden perusaskeleen. Mitä vähemmän kellojaksoja jokin toiminto vie, sitä nopeampi se on.
Kuka katselmoi?
Ristiriita on pienempi kuin miltä se näyttää. QGIS:n ongelma ovat tuntemattomien lähettäjien muutokset, joita kukaan ei ole lukenut kunnolla ennen lähettämistä ja jotka kuormittavat pientä ylläpitäjäjoukkoa. Torvalds on itse ylläpitäjä, joka ohjaa avustajaa, tarkistaa tuloksen ja laittaa nimensä alle.
Tavallisen käyttäjän kannalta asia on konkreettinen. Tiedostojen lukeminen on yksi tietokoneen yleisimmistä toimista, ja jos muutos päätyy ytimeen, hyöty valuu vuosien kuluessa puhelimiin, pankkien palvelimiin ja pilvipalveluihin. Yrityksille, jotka miettivät tekoälyn käyttöä omassa ohjelmistokehityksessään, Torvaldsin tapa näyttää mallin: avustajan käyttö kerrotaan avoimesti, ja ihminen vastaa lopputuloksesta.
Seuraava testi ei ole Torvaldsin läppärillä. Ytimen muistinhallinnasta vastaavat kehittäjät arvioivat nyt muutoksen samoilla perusteilla kuin minkä tahansa muun, ja version 7.4 yhdistämisikkunassa nähdään, kestääkö tekoälyn kirjoittama koodi saman seulan kuin ihmisen.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
