Meta lupasi avoimuutta – ja teki juuri päinvastoin

Avoimuuden aikakausi päättyi

Meta julkaisi tiistaina Muse Spark -mallin, joka on yhtiön historian ensimmäinen kokonaan suljettu tekoälymalli. Mallin kehitti Meta Superintelligence Labs (MSL), jota johtaa yhtiön tekoälyjohtaja Alexandr Wang. Yhdeksän kuukauden kehitystyön tulos on samalla lupauksenrikkoja: Mark Zuckerberg on toistuvasti vakuuttanut, että avoin tekoäly on ainoa oikea tie.

Vielä heinäkuussa 2024 Zuckerberg julkaisi avoimen kirjeen, jossa hän kutsui avointa tekoälyä poluksi eteenpäin. Llama 3.1 -mallin julkaisun yhteydessä hän argumentoi, että avoimet mallit kurovavat suljettujen etumatkaa umpeen ja hyödyttävät koko ekosysteemiä. Puolitoista vuotta myöhemmin yhtiö tekee täyskäännöksen.

14 miljardin dollarin panos

Suunnanmuutoksen taustalla on Metan massiivinen investointi. Yhtiö sijoitti 14,3 miljardia dollaria Scale AI:hin ja rekrytoi sen perustajan Alexandr Wangin tekoälyjohtajakseen kesällä 2025. Wang, tuolloin 28-vuotias yliopiston kesken jättänyt miljardööri, sai tehtäväkseen rakentaa Meta Superintelligence Labsin. Yksikköön keskitettiin yhtiön koko tekoälytutkimus, infrastruktuuri ja tuotekehitys neljään strategiseen alueeseen jaettuna.

Sisäisesti kaikki ei ole sujunut kitkatta. Financial Timesin mukaan Wang on kertonut kollegoilleen kokevansa Zuckerbergin johtamistyylin tukahduttavaksi. Maaliskuussa Meta kiisti huhut Wangin sivuuttamisesta, mutta jännitteet johdon ja tekoälytiimin välillä ovat olleet julkinen salaisuus jo kuukausia.

Llaman epäonnistuminen käänsi suunnan

Miksi Meta luopui avoimuudesta? Syitä on ainakin kaksi. Ensimmäinen on Llama 4 -sarjan epäonnistuminen. Yhtiön lippulaivamalli Behemoth hyllytettiin keväällä 2025, kun se jäi vertailutesteissä kilpailijoistaan. Meta jäi ilman kilpailukykyistä vastausta Googlen Geminille ja OpenAI:n malleille juuri kun tekoälykilpailu kiihtyi.

Toinen syy on kaupallinen riski. Kiinalainen DeepSeek rakensi oman R1-mallinsa suoraan Llaman arkkitehtuurin pohjalta ja osoitti konkreettisesti, mitä tapahtuu kun kilpailija kopioi avoimet painot. Kun oma teknologia päätyy kilpailijan tuotteeseen, avoimuus alkaa näyttää strategiselta virheeltä eikä vahvuudelta.

Mitä Muse Spark osaa

Muse Spark on monimodaalinen malli, joka ymmärtää sekä tekstiä että kuvia. Meta korostaa sen päättelykykyä tieteessä, matematiikassa ja terveydenhuollossa – terveysominaisuudet on kehitetty yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Malli osaa myös visuaalista koodausta eli se voi generoida verkkosivuja ja pelejä pelkän kuvauksen perusteella.

Teknisesti kiinnostavaa on rinnakkaisten aliagenttien käyttö. Muse Spark voi jakaa monimutkaisen tehtävän usealle agenttiprosessille, mikä nopeuttaa vaativien kyselyjen käsittelyä. Metan mukaan malli on rakennettu tieteellisellä lähestymistavalla, jossa jokainen sukupolvi validoi edellisen.

Malli on jo käytettävissä Meta AI -sovelluksessa ja meta.ai-sivustolla Yhdysvalloissa. Lähiviikkoina se laajenee WhatsAppiin, Instagramiin, Facebookiin, Messengeriin ja Ray-Ban Meta -älylaseihin. Valituille kumppaneille tarjotaan yksityinen API-esikatselu, mutta aikataulua laajemmalle saatavuudelle ei ole annettu.

Suomalaiset yritykset tienhaarassa

Suomessa ja muualla Euroopassa tilanne herättää huolta. Useat yritykset ja tutkimuslaitokset ovat rakentaneet ratkaisujaan Llama-mallien varaan, koska avoimet painot ovat mahdollistaneet hienosäädön omiin tarpeisiin ilman riippuvuutta kaupallisista rajapinnoista. Suomen kielelle on räätälöity Llama-pohjaisia malleja, joiden jatkokehitys on nyt kysymysmerkki.

Tilannetta mutkistaa se, ettei Llaman avoimuus ole koskaan ollut täydellistä. Open Source Initiative on huomauttanut toistuvasti, ettei Llaman lisenssi täytä avoimen lähdekoodin virallista määritelmää. Joitakin Llama-versioita on rajattu EU-käyttäjiltä ilman perustelua. Eurooppalaisille kehittäjille ranskalaiset Mistral-mallit ja muut vaihtoehdot saattavat osoittautua luotettavammiksi kumppaneiksi kuin yhtiö, jonka strategia vaihtuu vuosittain.

Lupaus ilman katetta

Meta vakuuttaa, ettei Muse Spark merkitse Llaman loppua ja että avointa kehitystä jatketaan rinnalla. Signaali on silti selvä: yhtiön paras teknologia on nyt suljettu, ja avoimuudesta tulee toissijainen strategia. Suomalaisille tekoälytoimijoille tämä on muistutus siitä, ettei teknologiastrategiaa kannata rakentaa yhden yhtiön lupausten varaan – varsinkaan kun lupauksen antaja on aiemminkin vaihtanut mieltään.