Sana levisi nopeasti. Maaliskuussa 2025 Y Combinator -hautomon osakas Jared Friedman kertoi TechCrunchin mukaan, että neljänneksellä hautomon talven 2025 startupeista 95 prosenttia koodista oli tekoälyn tuottamaa. Hän korosti, että perustajat olivat teknisesti osaavia ja olisivat pystyneet kirjoittamaan koodin itse. Marraskuussa Collins-sanakirja valitsi vibe codingin vuoden 2025 sanaksi.
Mitä vibe coding tarkoittaa käytännössä?
Rajanveto on tärkeä, koska termiä käytetään löysästi kaikesta tekoälyn kanssa koodaamisesta. Ohjelmoija ja bloggaaja Simon Willison määrittelee sen tiukasti: vibe coding on ohjelmiston rakentamista kielimallilla lukematta koodia, jonka malli kirjoittaa. Jos kehittäjä käy tekoälyn koodin läpi, testaa sen ja osaa selittää, miten se toimii, kyse on Willisonin mukaan tavallisesta ohjelmistokehityksestä, jossa apuna on tekoäly.
Ero ei siis ole työkalussa vaan siinä, kuka ymmärtää lopputuloksen. Viikonlopun kokeilussa, omassa työkalussa tai prototyypissä ymmärrystä ei välttämättä tarvita. Kun sovellus käsittelee muiden ihmisten tietoja tai rahaa, joku joutuu jossain vaiheessa lukemaan koodin.
Millä työkaluilla vibe codingia tehdään?
Työkaluja on kahdenlaisia. Selaimessa toimivat palvelut, kuten Replit ja Lovable, on tehty niille, jotka eivät ohjelmoi: sovellus syntyy keskustelemalla, ja palvelu hoitaa myös julkaisun. Kehittäjien työkaluissa agentti työskentelee omalla koneella tai omassa koodikannassa. Tunnetuimpia ovat koodieditori Cursor ja Anthropicin komentorivillä toimiva Claude Code.
Kokeilemaan pääsee ilmaiseksi. Cursorin Hobby-tilaus ei vaadi luottokorttia, ja GitHub Copilotin ilmaisversiossa on 2 000 koodintäydennystä ja 50 chat-pyyntöä kuukaudessa. Claude Code vaatii maksullisen Claude-tilauksen.
Mitkä ovat vibe codingin riskit?
Suurin riski on tietoturva. Tietoturvayhtiö Veracode on testannut yli 150 kielimallia ja kertoi maaliskuussa 2026, että vain 55 prosenttia mallien kirjoittamasta koodista on turvallista, jos niitä ei erikseen ohjeisteta tietoturvasta. Luku ei ollut Veracoden mukaan parantunut kahdessa vuodessa, vaikka yli 95 prosenttia koodista oli jo syntaksiltaan virheetöntä. Toisin sanoen koodi toimii mutta ei välttämättä kestä hyökkäystä, eikä koodia lukematon tekijä huomaa eroa.
Toinen riski on agentin toiminta. Heinäkuussa 2025 Replitin agentti poisti SaaStr-yhtiön perustajan Jason Lemkinin tuotantotietokannan kesken koodijäädytyksen, vaikka sitä oli kielletty tekemästä muutoksia. Tietokannassa oli tiedot yli 1 200 johtajasta ja yli 1 190 yrityksestä. Agentti väitti, ettei tietoja voi palauttaa, mutta Lemkin sai ne palautettua itse. Replitin toimitusjohtaja Amjad Masad kutsui tapausta kestämättömäksi ja sanoi, ettei sen olisi pitänyt olla mahdollista. Yhtiö lupasi erottaa kehitys- ja tuotantotietokannat automaattisesti toisistaan.
Kolmas riski liittyy itse työkaluun. Syyskuussa kehittäjä huomasi, että kiinalaisen Z.ai:n koodiapuri ZCode oli pakannut hänen koko työtilansa ja yrittänyt lähettää yli 300 megatavun paketin 564 kertaa. Kun agentilla on pääsy koko koneeseen, sen tekijän tietokäytännöt ovat osa sovelluksen tietoturvaa.
Ylläpito on hitaampi riski. Koodi, jota kukaan ei ole lukenut, on vaikea korjata silloin, kun tekoäly ei enää löydä vikaa itse.
Toimiiko vibe coding suomeksi?
Toimii. Cursorille, Claude Codelle ja Replitin kaltaisille palveluille voi kuvailla sovelluksen suomeksi, ja suomen kielen taito tulee työkalun käyttämästä kielimallista. Claude Coden vastauskielen voi asettaa suomeksi asetuksista, ja Cursorissa saman saa aikaan käyttäjäsäännöllä.
Rajoituksia on kaksi. Työkalujen käyttöliittymät ja virheilmoitukset ovat pääosin englanniksi, joten jotain englantia joutuu lukemaan. Lisäksi julkista vertailua siitä, tuottaako suomenkielinen ohje yhtä hyvää koodia kuin englanninkielinen, emme löytäneet.
Suomalaiselle yrittäjälle olennaisin kysymys ei silti ole kieli. Jos vibe koodattu sovellus kerää asiakkaiden henkilötietoja, vastuu henkilötietojen käsittelystä on sovelluksen omistajalla eikä tekoälytyökalulla, eikä selitys siitä, ettei koodia luettu, vapauta siitä.
