Ministeri myöntää: tekoäly vei nuorten ensimmäiset työt

Työministeri Matias Marttinen (kok.) sanoi Ylen haastattelussa asian, jota ministerit ovat toistaiseksi kierrelleet: tekoäly on jo iskenyt suomalaisille työmarkkinoille. Esimerkkinä hän käytti koodarialaa. Osaajista oli vain hetki sitten huutava pula, ja nyt monella vastavalmistuneella on vaikeuksia löytää töitä.

Syy on Marttisen mukaan se, että tekoäly hoitaa yhä useammin juuri niitä aloitustason tehtäviä, joista ura on perinteisesti alkanut. Se osuu nuoriin kovemmin kuin keneenkään muuhun. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste ylitti heinäkuussa 22 prosenttia.

Koko väestön työttömyysaste on noin kymmenen prosenttia, mikä on Euroopan mittapuulla poikkeuksellisen korkea luku. Talous on kasvanut viime vuoden lopulta lähtien, mutta työllisyys ei ole seurannut perässä. Vanhan nyrkkisäännön mukaan sen olisi pitänyt kääntyä 6–12 kuukautta kasvun alkamisen jälkeen.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist piti alkuvuoden kasvulukuja poikkeuksellisen vahvoina, mutta kesän tilastot ovat tuottaneet pettymyksen. Ennusteissa työttömyysaste pysyy noin kymmenessä prosentissa sekä tänä että ensi vuonna.

Luku jota ei ole

Ministerin oma varaus kannattaa lukea kahteen kertaan. Suomessa ei ole mittausta siitä, kuinka suuri osa nuorten työttömyydestä johtuu tekoälystä. Ei prosenttia, ei haarukkaa, ei virallista arviota.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus laskee työttömät ja työlliset, mutta se ei erittele työttömyyden syitä teknologian mukaan. Lukua ei siis synny sitäkään kautta. Se ei tarkoita, etteikö ilmiötä olisi – se tarkoittaa, että 22,6 prosenttia kertoo työttömyyden määrästä eikä sen syystä.

Suomen työmarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan paljon muutakin. Rakennusala on ollut vuosia lamassa, julkinen sektori on säästänyt, ja kotimainen kysyntä on ollut vaisua. Nämä selittävät nuorten työttömyyttä varmasti, tekoäly toistaiseksi vain uskottavasti.

Marttinen sanoo tämän itse suoremmin kuin moni tutkija: kukaan ei vielä tiedä vastausta. Sen jälkeen hän käynnistää syksyllä asiantuntijaselvityksen siitä, miten työllisyyspalvelut ja koulutus varautuvat tekoälymurrokseen.

Se tehtävä, josta ura ennen alkoi

Tavallisen lukijan kannalta kysymys ei ole ensisijaisesti siitä, katoaako jokin ammatti. Kysymys on siitä, mistä ammattiin pääsee sisään. Nuori juristi luki oikeustapauksia, nuori kirjanpitäjä täsmäytti tilejä, nuori koodari korjasi pieniä bugeja ja kirjoitti testejä. Työ oli rutiininomaista ja usein tylsää, mutta se opetti talon tavat ja kartutti ansioluettelon.

Juuri se työ on nyt halvinta automatisoida. Jos sisääntuloporras puretaan, kokeneiden tekijöiden kysyntä voi säilyä vielä vuosia, mutta uusia kokeneita tekijöitä ei synny mistään. Vaikutus ei näy tämän vuoden tilinpäätöksissä. Se näkyy 2030-luvun alun rekrytoinneissa.

AI Suomi on käsitellyt ilmiön molempia päitä. Kerroimme aiemmin siitä, miten koodarin työnkuva on muuttunut joksikin muuksi kuin koodaamiseksi, ja siitä, miten S-ryhmä perusteli 130 tehtävän karsimista osin automaatiolla. Kumpikaan tapaus ei yksin todista mitään koko työmarkkinasta. Yhdessä ne kertovat, mihin suuntaan työnantajat katsovat.

Työnantajan laskutoimitus on yksinkertainen. Harjoittelija maksaa palkkaa ja perehdytystä eikä tuota juuri mitään ensimmäiseen puoleen vuoteen. Kielimalli tuottaa heti. Yhteiskunnan lasku samasta valinnasta tulee myöhemmin ja on isompi, koska työttömänä aloittava ikäluokka jää jälkeen palkoissa ja eläkekertymässä vuosikymmeniksi.

Ensi viikolla alkaa hallituksen viimeinen budjetti

Marttisen resepti on osaamisen kehittäminen työuran aikana. Ongelma on, että lause koskee niitä, joilla työura on. Vastavalmistunut, joka ei ole päässyt yhtenäkään päivänä töihin, ei kehitä osaamistaan työuran aikana millään.

Konkretiaa haastattelussa on kaksi asiaa: syksyllä käynnistyvä asiantuntijaselvitys ja arvio siitä, että suunta paranee loppuvuodesta. Selvitys on halpa ja sinänsä järkevä. Se ei vain ole toimenpide vaan lupaus siitä, että toimenpiteitä ryhdytään miettimään.

Ministeri siirtää ison ratkaisun jo seuraavalle hallitukselle. ”Kun uusi hallitus aloittaa, on välttämätöntä, että katsotaan hyvin tarkasti, minkä kaltaisia muutoksia voidaan tehdä”, hän sanoo Ylelle. Eduskuntavaalit ovat keväällä 2027, ja uuden hallituksen ensimmäinen budjetti astuu voimaan vasta vuoden 2028 alussa. Heinäkuussa työttömänä olleelle abiturientille se on kahden ja puolen vuoden odotus.

Petteri Orpon hallitus alkaa rakentaa viimeistä budjettiaan ensi viikolla, syyskuun ensimmäisinä päivinä. Tarkkaa riihipäivää ei ole julkistettu. Siinä paperissa selviää, onko 22,6 prosenttia hallitukselle rahoituspäätös vai alaviite selvityshankkeesta.