Tutkimus

Tekoäly vie juniorikehittäjien työt – paitsi Suomessa

Nuorten koodarien työllisyys laskenut 20 % – Etlan data kertoo muuta.

Hanna HuulivuoHanna Huulivuo
Jaa:
Tekoäly vie juniorikehittäjien työt – paitsi Suomessa

Yhdysvaltalaisten juniorikehittäjien työmarkkinat ovat muuttuneet rajusti kahdessa vuodessa. Stanfordin yliopiston tuorein tekoälyindeksi osoittaa, että 22–25-vuotiaiden ohjelmistokehittäjien työllisyys on laskenut lähes 20 prosenttia syksystä 2022. Samaan aikaan yli 26-vuotiaiden kehittäjien työpaikat ovat lisääntyneet. Suomessa tilanne näyttää toiselta.

Palkkarekisterit paljastavat pudotuksen

Stanfordin HAI-instituutin huhtikuussa julkaisema AI Index 2026 -raportti perustuu ADP:n palkkarekisteritietoihin, jotka kattavat 3,5–5 miljoonaa työntekijää kuukausittain kymmenissätuhansissa yrityksissä. Aineisto ulottuu vuodesta 2021 heinäkuuhun 2025.

Pudotus ajoittuu tarkasti ChatGPT:n ja muiden generatiivisten tekoälytyökalujen yleistymiseen loppuvuonna 2022. Nuorimpien kehittäjien työllisyys on laskenut tasaisesti siitä lähtien, kun yli 30-vuotiaiden kehittäjien työllisyys kasvoi 6–12 prosenttia samalla aikavälillä.

Ilmiö ei rajoitu ohjelmistokehitykseen. Vastaava trendi näkyy asiakaspalvelussa ja markkinoinnissa eli muissakin tekoälylle alttiissa ammateissa. Fyysistä läsnäoloa vaativissa töissä, kuten hoiva-alalla ja kuljetuksessa, työllisyys pysyi vakaana tai kasvoi.

Tuottavuus nousee, aloituspaikat katoavat

Raportin toinen keskeinen havainto koskee tuottavuutta. Tutkimusten mukaan tekoälytyökalut nostavat kehittäjien tuottavuutta 14–26 prosenttia. Jo 84 prosenttia kehittäjistä käyttää tekoälyavusteisia koodaustyökaluja, ja ne tuottavat 41 prosenttia kaikesta koodista.

Lukuihin kannattaa suhtautua varauksella. Kehittäjät itse raportoivat 25–39 prosentin tuottavuusparannuksia, mutta kontrolloiduissa tutkimuksissa tehtäviin käytetty aika ei aina laske. Kokeneilla kehittäjillä kokonaisaika voi jopa kasvaa, kun koodin tarkistamiseen kuluva aika lasketaan mukaan.

Paradoksi on silti todellinen: sama teknologia, joka tekee kokeneista kehittäjistä tehokkaampia, syö aloitustason tehtäviä. Tekoäly korvaa erityisesti oppikirjatietoa – ohjelmointisyntaksia ja perusalgoriitmeja, joita juuri valmistuneet hallitsevat. Kokeneet kehittäjät selviävät, koska heidän osaamisensa on toisenlaista: odottamattomien ongelmien ratkaisua, sidosryhmien hallintaa ja tilanteita, joihin ei ole valmista vastausta.

Palkkataso ei ole pudonnut niillä, jotka ovat säilyttäneet työpaikkansa. Kyse on siis tehtävien poistumisesta, ei palkkaleikkauksista.

Käytännössä tämä tarkoittaa

Yritykset tarvitsevat vähemmän aloittelevia koodareita, koska kokeneet kehittäjät tekoälyavusteisesti hoitavat myös sen työn, joka aiemmin kuului junioreille.

Suomi kulkee eri polkua

Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen julkaisivat tammikuussa 2026 selvityksen, joka piirtää Suomesta selvästi erilaisen kuvan. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy Suomessa lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa.

“Yhdysvaltojen kauhuskenaariot eivät näytä toteutuneen Suomessa.”

— Antti Kauhanen, Etlan tutkimusjohtaja

Juniorikehittäjien tilanne: USA vs. Suomi

Yhdysvallat

Stanford HAI / ADP-palkkarekisterit

Juniorien (22–25 v.) työllisyys
Laskenut ~20 %
Seniorien (30+ v.) työllisyys
Kasvanut 6–12 %
Palkkataso
Ennallaan

Suomi

Etlan tutkimus, tammikuu 2026

Nuorten työllisyys (tekoälyalat)
Ei merkittävää eroa
ICT-alan työlliset 2025
133 000 (−6 %)
Palkkataso
Ei painetta alaspäin

Stanford HAI / Etla, 2026

Syitä on kolme. Pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja hidastavat nopeita henkilöstövähennyksiä. Yritykset sopeutuvat luonnollisen poistuman ja sisäisen uudelleenkoulutuksen kautta. Myöskään palkkatasoissa ei näy tekoälyn aiheuttamaa painetta alaspäin.

Tekoälyn käyttö työpaikoilla kasvaa Suomessa silti nopeasti: 37 prosenttia työllisistä käytti generatiivista tekoälyä syyskuussa 2025, kun vuotta aiemmin osuus oli 20 prosenttia. ICT-alalla työskenteli vuonna 2025 noin 133 000 henkilöä, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Suomalainen tietotekniikan opiskelija ei ole vielä samassa tilanteessa kuin amerikkalainen ikätoverinsa, mutta suunta kannattaa tunnistaa ajoissa. Korkeakouluista valmistui vuonna 2022 noin 4 800 uutta IT-osaajaa, joista 80 prosenttia työllistyi vuoden sisällä. Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllistyminen kuitenkin heikkeni vuonna 2024.

Stanfordin raportin viesti on selvä: pelkän koodausosaamisen varaan ei kannata laskea. Työelämässä pärjäävät ne, jotka osaavat käyttää tekoälyä tehokkaasti ja yhdistää teknisen osaamisen ongelmanratkaisuun, viestintään ja liiketoimintaymmärrykseen.

Mitä seurata

Etlan tutkijat päivittävät analyysiaan säännöllisesti, ja seuraava tarkastelu kertoo, onko amerikkalainen trendi alkanut näkyä myös Suomessa. Yliopistojen uraseurannat vuosilta 2025 ja 2026 paljastavat, mihin tietotekniikasta vastavalmistuneet päätyvät. Kolmas kiinnostava mittari on se, miten tekoäly muuttaa itse koulutusta: jos opetusohjelmat sopeutuvat nopeasti, juniorikehittäjien osaaminen voi muuttua tavalla, jota nykyiset tilastot eivät vielä heijasta.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  4. 4Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä
  5. 5Google kaatoi metsää 330 hehtaarilta – arvio jäi tekemättä

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.