Valoisa olohuone, harmaa sohva, villamatto ja kirjahylly ikkunan vieressä. Asuntoilmoituksen ensimmäinen kuva näyttää valmiilta kodilta. Paikan päällä vastassa on tyhjä huone ja kulunut parketti. Hyllyä ei ole koskaan ollutkaan.
Tällaiset tilanteet ovat yleistyneet, kun välittäjät ovat ottaneet tekoälyn käyttöön myyntikuvissa. Yle kävi lokakuun alussa läpi myynti-ilmoituksia, joissa tekoäly oli kalustamisen lisäksi muuttanut huoneiden mittasuhteita sekä vaihtanut kaappeja ja kaakeleita. Osaa kuvissa esitetyistä remonteista ei olisi ollut edes mahdollista toteuttaa.
Nyt Kiinteistönvälitysalan keskusliitto (KVKL) tiukentaa pelisääntöjä. Liitto kertoi 23. lokakuuta täsmentävänsä hyvän välitystavan ohjetta kuvien muokkaamisesta. Päivitetty ohje julkaistaan Hyvän välitystavan päivässä 10. marraskuuta.
“Tekoäly on hyvä työkalu, kun sitä käytetään oikein.”
Mitä uusi ohje vaatii
Viljamaan mukaan kuva ei saa luvata mitään, mitä asunnosta ei voi saada edes remontilla. Muokkauksesta on kerrottava itse kuvassa, myös silloin kun työn on tehnyt tekoäly. Tavallinen kuvankäsittely, kuten valotuksen korjaus tai rajaus, ei vaadi merkintää.
Tiukimmat ehdot koskevat virtuaaliremonttia. Jos kohde on osittain virtuaaliremontoitu, muokkaamaton alkuperäinen kuva on esitettävä rinnalla. Kuvassa saa näyttää vain remontin, jonka voi oikeasti toteuttaa, ja ostajalle on kerrottava, että se voi vaatia viranomaisen tai taloyhtiön luvan.
Ohje käskee olemaan erityisen varovainen myös näkymien ja vuodenaikojen kanssa. Jos lumen peittämä piha muutetaan kuvassa kesäiseksi nurmikoksi, ostaja näkee jotain, mitä kukaan ei ole nähnyt. Muokkauksella ei saa piilottaa tai vähätellä vikoja.
Pelkkä merkintä ei pelasta harhaanjohtavaa kuvaa. Liiton mukaan vastuu markkinoinnista on aina välitysliikkeellä, vaikka kuvat olisi muokannut joku muu. Uusia velvoitteita ohje ei sinänsä luo, sillä markkinointi ei ole saanut olla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ennenkään.
Digistailaus vai virtuaaliremontti?
Digistailaus lisää kuvaan huonekaluja ja sisustusta, mutta asunto itse pysyy ennallaan. Tulos vastaa perinteistä stailausta oikeilla kalusteilla. Ikkunat, ovet, rakenteet ja mittasuhteet eivät saa muuttua, eikä kuvaan saa lisätä mitään, mitä ei voisi toteuttaa oikeilla huonekaluilla.
Virtuaaliremontti näyttää, miltä asunto voisi näyttää remontin jälkeen, esimerkiksi uusine pintoineen tai uuden keittiön kanssa. Koska kuva poikkeaa todellisuudesta enemmän, siihen pätevät tiukemmat säännöt: alkuperäinen kuva rinnalle, vain toteutettavissa oleva remontti ja maininta mahdollisesta lupatarpeesta.
Kaunistelu voi tulla kalliiksi
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on saanut tekoälykuvista jonkin verran yhteydenottoja. Viraston erityisasiantuntija Henna Ekman arvioi Ylelle, että hidas asuntokauppa voi selittää ilmiötä: ”Ehkä asuntokaupan takkuaminenkin on johtanut siihen, että tekoälyllä muokatuilla kuvilla halutaan vauhdittaa kauppaa.”
Ekmanin mukaan tekoäly voi tulla välitysliikkeelle kalliiksi, jos sillä on piilotettu asunnon vikoja. Taustalla on välittäjän tiedonantovelvollisuus. KKV:n mukaan välittäjän on annettava ostajalle kaikki ne tiedot, jotka saattavat vaikuttaa kaupasta päättämiseen, ja välittäjän korvausvastuu perustuu yleensä juuri tämän velvollisuuden laiminlyöntiin.
Ostajalle asia on hyvin konkreettinen. Asunto on useimmille elämän suurin hankinta, ja ensivaikutelma syntyy yhä useammin puhelimen ruudulla. Jos kaunis kuva saa ostajan jättämään näytön väliin tai luottamaan liikaa ilmoitukseen, laskun voi lopulta maksaa ostaja itse.
Alalla linja on vasta hakenut muotoaan. Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Mika Laurikainen sanoi Ylelle, että muokatussa kuvassa pitää olla ”selkeästi vesileima ja huomioarvoinen kohta, jossa lukee, että se on joko digistailattu tai AI-käsitelty”. Silti Ylen löytämässä Kiinteistömaailman ilmoituksessa digiremontoitu kuva ja alkuperäinen eivät olleet peräkkäin. Traficomin mukaan kuvaan lisätty tekoälymerkintä on periaatteessa riittävä, mutta välitysalan ohje menee nyt pidemmälle.
Näin ostaja suojaa itsensä
Liiton oma neuvo on yksinkertainen: kuvat herättävät kiinnostuksen, mutta kauppaa ei kannata tehdä pelkkien kuvien perusteella. Asuntoon pitää tutustua paikan päällä.
Ilmoitusta selatessa kannattaa etsiä merkintöjä kuten digistailattu, AI-visualisoitu tai virtuaaliremontoitu ja verrata muokattua kuvaa alkuperäiseen. Ikkunoiden, ovien ja keittiön paikka ovat hyviä vertailukohtia, koska ne eivät saa muuttua. Jos ilmoituksessa näkyy remontoitu keittiö, välittäjältä voi kysyä, saako remontin tehdä ja mitä se maksaisi.
Jos kuvat johtivat harhaan, tee reklamaatio kirjallisesti ja kohtuullisessa ajassa siitä, kun huomasit ongelman. KKV neuvoo esittämään vaatimukset sekä myyjälle että välitysliikkeelle, koska ne voivat joutua yhteisvastuuseen. Kaupan purkua tai hinnanalennusta vaaditaan myyjältä, korvausta välittäjän virheellisestä menettelystä välitysliikkeeltä.
Apua saa KKV:n kuluttajaneuvonnasta. Jos sopua ei synny, asunnon myyntiä koskevan riidan voi viedä kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Harhaanjohtavasta markkinoinnista voi lisäksi vinkata kuluttaja-asiamiehelle.
Marraskuun ohje ei ole laki, mutta sillä on painoa. Välittäjällä on lakisääteinen velvollisuus noudattaa hyvää välitystapaa, ja alan ohjetta on käytetty sen tulkinnan apuna. Kun seuraava tekoälykuvasta syntynyt riita päätyy lautakuntaan, välittäjän on vaikea väittää, ettei pelisääntöjä tiedetty.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
