Pichai: kolmen vuoden päästä agentit työskentelevät 24/7

Insinöörin mittari muuttuu kolmessa vuodessa

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Google nimeää konkreettisen aikataulun ihmisinsinöörin koodikäden korvautumiselle. Sundar Pichai sanoi The Rundownin eksklusiivisessa I/O-haastattelussa, että nykyinen tekoäly näyttää kolmen vuoden päästä läppäpuhelimelta, ja että insinöörin onnistumisen mittariksi nousee agenttien orkestrointi – ei se, montako riviä koodia ihminen itse kirjoittaa.

Pichain mukaan agentit työskentelevät kolmen vuoden päästä 24/7 kaikilla laitteilla. Insinöörille tulee oma agenttitiimi, ja menestystä mitataan pitkäkestoisten tehtävien hallinnasta. Vertaus läppäpuhelimeen on iskevä, mutta epätarkka: läppäpuhelin ei kadonnut tekoälyyn vaan kosketusnäyttöön ja sovelluskauppaan. Pichain implikaatio on silti yksiselitteinen, nykyiset chatbotit ovat huippuhetkellään juuri ennen kuin alustalogiikka muuttuu kokonaan.

Suomi muistaa edellisen sukupolvenvaihdoksen

Pichain vertaus osuu Suomessa paikkaan, joka on yhä arka. Vuonna 2007 Nokia hallitsi maailman puhelinmarkkinoita 41 prosentin osuudella. Kuusi vuotta myöhemmin osuus oli alle viisi prosenttia. Microsoft osti puhelinliiketoiminnan, ja Suomesta katosi vähitellen noin 9 000 työpaikkaa.

Tarina ei ollut ennustamisongelma. Iphonen esitteli Steve Jobs tammikuussa 2007, ja Symbian-johto Espoossa näki sen omin silmin. Ongelma oli uskomisongelma – uskomattomalta tuntui, että kosketusnäyttö ja sovelluskauppa todella veisivät pelin.

Sama kysymys osuu nyt suomalaisiin insinööritaloihin. Jos Pichai on edes puoliksi oikeassa, agentteja orkestroiva kehittäjä on vuonna 2029 normikäyttäjä, ei ennakkopilotti. Yritykset joutuvat päättämään, milloin onnistumisen mittarit vaihdetaan – ja kuka vaihdon maksaa.

OP eturivissä, ohjelmistotalot varovaisempia

OP-ryhmä on Suomen näkyvin agenttitalo. Pankki on kertonut, että tuhannet työntekijät käyttävät tekoälyagentteja vakuutusten käsittelyssä, lainaprosesseissa ja riskienhallinnassa. Tavoite on kymmenien prosenttien tehostuminen tämän vuosikymmenen aikana, mikä sopii saumattomasti Pichain narratiiviin: rutiini siirtyy agentille, ihminen myyntiin ja asiakkaaseen.

Konsulttitaloissa sävy on varovaisempi. Reaktorin ja muiden suomalaisten ohjelmistotalojen julkaistut näkemykset eivät ennusta kehittäjäammatin katoamista. Yhteinen viesti on, että rooli muuttuu suunnittelijaksi ja orkestroijaksi, mutta liiketoiminnan ymmärtäminen ja arkkitehtuuriosaaminen jäävät ihmisen kontolle. Bain & Companyn maaliskuun raportti tukee linjaa: agentit korvaavat ihmistä, eivät koko ohjelmistotuotetta.

Aalto-yliopisto päivittää tämän kevään aikana koneoppimisen, datatieteen ja tekoälyn maisteriohjelman opetussuunnitelmaa lukuvuodelle 2026–2028. Aalto AI Assistant on jo koko yliopistoyhteisön käytössä, ja koulutuksia agenttien hyödyntämiseen tarjotaan opettajille ja tutkijoille vuoden mittaan. Aallon strategia on tunnustaa, että agenttitaito on perustaito, ei kapean alan erityisosaamista.

Mitä mittareiden vaihto tarkoittaa työpaikalla

Konkreettisesti: jos olet ohjelmistokehittäjä Suomessa, työn arviointiperusteet siirtyvät kolmen vuoden sisällä. Aiemmin mittarina oli kirjoitettujen ratkaisujen laatu ja nopeus. Pichain ennustamassa maailmassa mittariksi nousee se, miten hyvin ohjaat agenttitiimiä, valitset tehtäväpinon ja arvioit tulosten oikeellisuuden.

Yrityksille kysymys on rakenteellisempi. OP:n linja vaatii etukäteen tehtyä työkulkujen mallinnusta ja tietoturvainvestointia, sillä agentit eivät toimi ilman selkeästi rajattua tehtäväavaruutta. Pienille yrityksille tämä on hankalampaa, mutta välttämätöntä jos Pichain aikataulu pitää edes karkeasti paikkansa.

Suomen kysymys ei ole, uskommeko teknologiaan. Vuoden 2007 opetus on, että uskomisen kustannus selviää vasta jälkikäteen. Jos OP:n johto on oikeassa ja Pichai osittain oikeassa, vuonna 2029 onnistumisen mittarit ovat jo siirtyneet – ja niiden talojen kohtalo, jotka eivät seuranneet perässä, ratkesi tämän vuosikymmenen alkupäässä.