Poliisi perusti tekoälytoimiston – kuka sitä johtaa?

Poliisihallituksen teknologiajohtaja Tapio Aaltonen kertoi keskiviikkona mediatilaisuudessa, että Suomen poliisi on perustanut tekoälytoimiston. Sen tehtävä on luoda edellytykset tekoälyn käytölle poliisityössä. Ylen mukaan tavoitteena on vähentää rutiinitöitä, vapauttaa väkeä vaativampiin tehtäviin ja lyhentää rikostutkintojen kestoa.

Toimisto sijoittuu Poliisihallituksen tietohallintoon. Kyse on siis keskitetystä yksiköstä, joka palvelee koko poliisia eikä yksittäistä poliisilaitosta.

Moni perusasia jäi kuitenkin auki. Ylen uutisessa ei kerrota, montako ihmistä toimistossa työskentelee, kuka sitä johtaa, paljonko siihen käytetään rahaa tai mitkä ovat ensimmäiset käyttökohteet. Aaltonen esiintyy jutussa teknologiajohtajana, ei toimiston johtajana. Häntä ei myöskään lainata suoraan. AI Suomi ei saanut näitä tietoja poliisin julkisista kanavista keskiviikkona, sillä poliisin verkkosivut eivät olleet tavoitettavissa.

Mistä rutiinityöstä on kyse?

Rikostutkinta on suurelta osin paperityötä. Kuulustelut kirjataan, rikosilmoitukset luokitellaan ja takavarikoiduista puhelimista ja tietokoneista käydään läpi valtavia määriä viestejä, kuvia ja lokitietoja. Juuri tällaisessa työssä kielimallit ja muut tekoälytyökalut ovat yleisesti vahvimmillaan.

Poliisi ei ole kertonut, mihin näistä se aikoo tarttua ensin. Siksi on liian aikaista sanoa, nopeutuuko tutkinta viikoilla vai päivillä.

Kansalaiselle asia on silti konkreettinen. Murron tai petoksen uhri odottaa usein pitkään, ennen kuin juttu etenee syyteharkintaan, ja osa pienistä rikoksista jää kokonaan tutkimatta resurssipulan vuoksi. Jos tekoäly saa purettua edes osan kirjaamisesta ja aineiston seulonnasta, tutkijoille jää enemmän aikaa itse rikosten selvittämiseen. Toisaalta jokainen automatisoitu vaihe on kohta, jossa virhe voi kohdistua ihmiseen, jota epäillään rikoksesta.

Kasvojentunnistukselle EU on vetänyt rajat

Kun poliisi ja tekoäly mainitaan samassa lauseessa, moni ajattelee ensimmäisenä kasvojentunnistusta. Ylen uutisessa siitä ei puhuta, eikä mikään viittaa siihen, että toimiston työ painottuisi siihen.

Rajat on joka tapauksessa jo asetettu. EU:n tekoälyasetuksen 5 artikla kieltää lainvalvontaa käyttämästä reaaliaikaista biometristä etätunnistusta julkisilla paikoilla. Kielto on ollut voimassa 2. helmikuuta 2025 lähtien.

Poikkeuksia on kolme. Tunnistusta saa käyttää, kun etsitään sieppauksen, ihmiskaupan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhria tai kadonnutta ihmistä, kun torjutaan välitöntä hengenvaaraa tai terrori-iskua, tai kun etsitään vakavasta rikoksesta epäiltyä. Viimeksi mainitussa rikoksen enimmäisrangaistuksen on oltava vähintään neljä vuotta.

Poikkeuksiinkin tarvitaan pääsääntöisesti tuomioistuimen tai riippumattoman viranomaisen ennakkolupa, perusoikeusvaikutusten arviointi ja ilmoitus tietosuojaviranomaiselle. Jäsenmaat saavat myös halutessaan säätää tiukemmin. Lisäksi asetus luokittelee lainvalvonnan tekoälyjärjestelmät suuririskisiksi, mikä tarkoittaa tiukempia vaatimuksia dokumentoinnille ja ihmisen valvonnalle.

Luottamus ratkaisee enemmän kuin tekniikka

Suomalaiset luottavat poliisiin poikkeuksellisen paljon. Se on pääomaa, jonka tekoälyhanke voi joko kasvattaa tai kuluttaa.

Siksi kiinnostavinta ei ole se, mitä työkaluja toimisto ensimmäisenä ottaa käyttöön, vaan kuinka avoimesti poliisi niistä kertoo. Julkinen luettelo käytössä olevista järjestelmistä, niiden käyttötarkoituksista ja virheiden käsittelystä olisi helppo tapa näyttää, että tehokkuus ja oikeusturva kulkevat samaan suuntaan. Ensimmäinen tilaisuus on vastata kysymyksiin, jotka keskiviikon julkistuksessa jäivät auki.