Wettercrantzin mukaan ongelmat koskivat sekä sitä, kuinka arkaluonteista tietoa palveluihin oli syötetty, että sitä, miten tekoälyn vastauksia oli käsitelty.
Ero on arkinen. Kun virkamies kirjoittaa kysymyksen ChatGPT:n tai Clauden kuluttajaversioon, teksti lähtee yhtiön palvelimille sellaisilla käyttöehdoilla, joista virasto ei ole neuvotellut. Copilot on kanslialla käytössä sopimuksen kautta, ja sopimus määrittelee, mitä Microsoft saa tehdä virkamiesten syöttämillä tiedoilla. Decryptin mukaan kanslia myös kävi Copilotin läpi ja tiukensi sen tietoturva-asetuksia. ChatGPT:lle ja Claudelle samaa ei tehty.
Yhtiön kotimaa ei selitä eroa. Microsoft on yhtä lailla yhdysvaltalainen kuin OpenAI ja Anthropic, ja Yhdysvaltain laki voi velvoittaa kaikki kolme luovuttamaan tietoja viranomaisille. Kanslia ei ole kertonut julkisesti, missä sen Copilot-käytön tiedot sijaitsevat.
Claude voi silti olla Copilotin sisällä
Raja on epäselvempi kuin tiedote antaa ymmärtää. Microsoft lisäsi Anthropicin Claude-mallit Copilotiin alkuvuodesta 2026. EU:ssa ne ovat oletuksena pois päältä, ja ylläpitäjän pitää ottaa ne erikseen käyttöön. Kanslia ei ole vahvistanut, onko Claude kytketty päälle sen omassa Copilotissa.
Ruotsissa linja leviää. Verovirasto Skatteverket ja laitoshoitoa ylläpitävä Statens institutionsstyrelse ovat jo rajanneet kuluttajatekoälyn käyttöä, ja ulosottovirasto Kronofogden valmistelee omaa päätöstään. Liikenneviraston sisäinen tarkastus löysi talosta noin kymmenen tekoälypalvelua, joita käytettiin ”laajasti ja riskialttiisti”. Euroopan parlamentti meni helmikuussa pidemmälle ja poisti tekoälyominaisuudet työlaitteistaan, Copilot mukaan lukien.
Suomessa virasto päättää itse
Valtiovarainministeriö ja Digi- ja väestötietovirasto eivät ole kommentoineet Ruotsin kieltoa julkisesti, eikä kummaltakaan ole tuoretta kantaa. Siksi Suomen tilanne perustuu tässä niiden julkaistuihin linjauksiin.
VM:n helmikuussa 2025 julkaisema ohje koskee koko julkista hallintoa. Sen ydin on yksi lause: ”Salassapidettävää, ei-julkista tai henkilötietoja sisältävää materiaalia ei tule syöttää tekoälypalveluihin”, ellei palvelua ole organisaatiossa hyväksytty siihen tarkoitukseen. Ohjeessa ei nimetä yhtään palvelua. Virastot saavat täydentää sitä omilla linjauksillaan.
DVV ei ole julkaissut sitovaa listaa sallituista työkaluista. Viraston ennakointisivuilla julkaistussa, asiantuntijatyön muutosta käsittelevässä aineistossa todetaan, että ”julkishallinnossa keskitytään lähinnä itsenäisiin kokeiluihin esimerkiksi Copilot-tekoälytyökalulla”. Samassa aineistossa Copilot ja ChatGPT mainitaan esimerkkeinä asiantuntijoiden matalan riskin työkaluista. Käyttösääntöjä aineisto ei aseta.
Pidemmän aikavälin vastaus on Valtorin rakentama valtion yhteinen tekoälyalusta, jolle VM myönsi kesäkuussa kolme miljoonaa euroa. Sen avulla tekoälyä on tarkoitus käyttää myös aineistoissa, joilla on korkea tietoturvataso. Rahoitus riittää vuoden 2028 loppuun.
Kansalaiselle ero näkyy siinä, mihin hänen asiansa päätyvät. Jos ruotsalainen virkamies tiivistää muistion tekoälyllä, palvelu on nyt yksi ja sopimuksella sidottu. Suomessa sama ratkeaa viraston ohjeen ja lopulta yksittäisen virkamiehen tulkinnan varassa: onko aineisto julkista vai ei.
Ruotsin malli ei poista riippuvuutta yhdysvaltalaisesta toimittajasta. Se keskittää sen yhteen yhtiöön, jonka kanssa valtiolla on jo valmiiksi sopimus. Seuraavaksi kannattaa seurata Kronofogdenin päätöstä: jos sekin päätyy Copilotiin, Ruotsin valtionhallinnon tekoäly on käytännössä Microsoftin varassa.
