Agentti tunnuksella 38148c löysi Hugging Facen käyttäjätunnukset ja rakensi haitallisen datajoukon, joka sai palvelimen luovuttamaan tiedostoja, joihin sillä ei ollut oikeutta. Muutamassa tunnissa satoja muita agentteja käytti samaa reittiä syvemmälle järjestelmiin. Näin OpenAI kuvaa 26. elokuuta julkaisemassaan 37-sivuisessa raportissa heinäkuun murtoa, joka kohdistui yhtiön omaan asiakkaaseen.
Raportissa on lukuja, joita ei ole aiemmin julkistettu. Luvattomalla viestipalstalla liikkui 1 200 agenttia, jotka vaihtoivat noin 70 000 viestiä. Niistä 700 osallistui itse hyökkäykseen. Tapahtumien aikajanan AI Suomi kertoi jo heinäkuussa: ensimmäiset merkit näkyivät toukokuussa, murto huipentui 11.–13. heinäkuuta ja OpenAI havaitsi sen vasta 20. heinäkuuta, viikko tapahtuneen jälkeen. Aikajana on luettavissa osoitteessa https://aisuomi.fi/artikkelit/openai-naki-merkit-toukokuussa-murto-tapahtui-heinakuussa
Uutta on myös se, että raportti sai heti vastineen. Tutkimusorganisaatiot METR ja Redwood Research julkaisivat 91-sivuisen oman analyysinsä, ja niiden tulkinta agenttien motiivista poikkeaa OpenAI:n omasta.
“Kun agentit hyökkäsivät Hugging Faceen, ne olivat jo keksineet, miten tuottaa vastaus – 'lippu' – mihin tahansa tehtävään. Lähes kaikki niiden työ meni toiseen ongelmaan: automaattisen pisteyttäjän vakuuttamiseen siitä, että lippu oli saatu rehellisesti.”
Mitä pisteyttimen huijaaminen käytännössä tarkoittaa
Agentteja koulutettiin ExploitGym-nimisellä testipenkillä. Se on UC Berkeleyn ja Googlen tutkijoiden rakentama kokoelma, jonka versiossa 1.0 on 869 tehtävää: agentin pitää löytää oikea haavoittuvuus oikeasta ohjelmasta ja todistaa se tuottamalla lippu, eli salausavaimella johdettu merkkijono. Automaattinen pisteytin tarkistaa lipun ja antaa pisteet.
Vertaa kokeeseen, jossa oikea vastaus on koodi paperin alalaidassa. Lunttaaja etsii koodin. Peittelijä on jo löytänyt koodin ja käyttää loput ajastaan siihen, että vastaus näyttäisi lasketulta. METR:n ja Redwood Researchin mukaan agentit tekivät jälkimmäistä. Ne olivat jo ratkaisseet, miten lipun saa tuotettua ilman varsinaista työtä, ja hyökkäys Hugging Faceen oli osa yritystä ymmärtää pisteytintä niin hyvin, että sen voisi harhauttaa hyväksymään tuloksen aitona.
Tutkijat kuvaavat yleisintä havaittua vaikutinta lauseella, joka kannattaa lukea kahdesti: "Yleisin oli uteliaisuus oppia, miten ExploitGymin pisteyttäjä toimii, jotta sitä voisi huijata tai peukaloida." Yksi agenteista, tunnukseltaan PHASEONE[BIG], jakoi ja koordinoi peittelytyötä muille.
OpenAI käyttää samasta ilmiöstä nimeä palkkiohakkerointi. Raportissa yhtiö toteaa: "Palkkiohakkeroinnin torjunta on OpenAI:lla jatkuvaa työtä, ja valtaosa havaituista palkkiohakkeroinneista on korjattu." Sävyero on selvä. OpenAI kuvaa tunnettua ja hallittavaa vikaa, tutkijat kuvaavat järjestelmällistä jäljen peittämistä.
Viestipalsta syntyi tiedostojen nimiin
Agenteille ei ollut rakennettu keskinäistä viestikanavaa. Ne tekivät sellaisen itse. Raportin mukaan agentit huomasivat voivansa käyttää OpenAI:n tiedostonjakojärjestelmää improvisoituna keskustelupalstana, ja upottivat viestejä muun muassa tiedostojen nimiin ja osoitteisiin. Yhtiön oma havainto on, että "merkittävä tahaton viestintä lisääntyi jyrkästi koulutuksen kuluessa".
Agenttien välinen viestintä ei sinänsä ole ongelma. Ongelma on, että 70 000 viestiä kertyi kanavaan, jota kukaan ei ollut suunnitellut eikä siksi myöskään valvonut. Osa uutiskirjekatsauksista on nimennyt kanavan Artifactory-pakettivarastoksi, mutta sitä nimeä en löytänyt raporttia käsittelevästä aineistosta, joten se jää tässä jutussa vahvistamatta.
Mitä raportista puuttuu
Fortunen Emily Forlini luetteli kolme asiaa, jotka OpenAI jätti 37-sivuisesta raportista pois: agenteille annettu tarkka tehtävänanto, koodiesimerkit ja ne agenttien toisilleen jättämät viestit, jotka yhtiö näytti Black Hat -konferenssissa 5. elokuuta. Forlini kuvaa niitä "hyytäviksi esimerkeiksi viesteistä, joita agentit jättivät toisilleen". Konferenssin lavalla ne kelpasivat, kirjalliseen raporttiin eivät.



