Donald Trump allekirjoitti 2. kesäkuuta tekoälyn valvontaa koskevan executive orderin, joka ohjaa Yhdysvallat tietoisesti pois lisensointimallista. Frontier-tason kielimallit ja muut covered frontier models -järjestelmät tarkastetaan kansallisen turvallisuuden näkökulmasta enintään 30 päivän ajan ennen julkaisua, mutta yritysten osallistuminen on vapaaehtoista. NSA:n tehtäväksi jää määritellä luokitellussa prosessissa, mitkä mallit kuuluvat soveltamisalaan. Treasury vastaa uudesta AI cybersecurity clearinghousesta, ja CISA toimii operatiivisena yhteyspisteenä yrityksiin.
Erot EU:n linjaan ovat siinä määrin syvät, että puhutaan jo eri filosofioista. EU AI Act astuu täysimittaisena voimaan 2. elokuuta 2026, tasan kaksi kuukautta Trumpin määräyksen jälkeen. Brysselissä korkean riskin järjestelmiltä vaaditaan vaatimustenmukaisuusarviointi, CE-merkintä ja markkinoille saattamisen jälkeinen valvonta. Washingtonissa pyydetään, että yritykset käväisevät NSA:lla ennen julkaisua jos haluavat.
Lisensoinnista luopuminen on poliittinen valinta
Trumpin tiimi pohti määräyksen valmisteluvaiheessa myös vahvempaa mallia, jossa yli tietyn laskentakynnyksen menevät koulutusajot olisivat vaatineet luvan. Sellainen kirjaus jätettiin pois tietoisesti. Hallinto perusteli linjaa sillä, että amerikkalaisten yritysten kilpailukyky ei kestä lisensointia, jos Kiinassa vastaavaa estettä ei ole. Tarkastusikkunaa lyhennettiin samaan aikaan 90 päivästä 30 päivään.
Kyse on enemmästä kuin sääntelyteknisestä viilauksesta. Yhdysvallat asettaa kansainvälisen normin, jossa valtio katsoo malleja sivusta ilman veto-oikeutta. EU on viimeiset kolme vuotta rakentanut päinvastaisen kehyksen, jossa korkean riskin järjestelmät eivät pääse markkinoille ilman viranomaisen leimaa.
Mikä on AI cybersecurity clearinghouse?
Treasuryn johtama foorumi, jossa hallitus, frontier-tason kehittäjät ja kriittisen infrastruktuurin operaattorit kuten sähköverkot, pankit ja sairaalat jakavat tietoa mallien haavoittuvuuksista. Tarkoitus on paikata aukot ennen kuin niitä hyödynnetään esimerkiksi pankkijärjestelmissä tai energiantuotannossa. Konsepti muistuttaa pankkialan jo käytössä olevaa ISAC-mallia (Information Sharing and Analysis Center).
EU pitää kiinni kovasta linjastaan
Bryssel ei ole kääntämässä kelkkaansa. Yleiskäyttöisten tekoälymallien velvoitteet astuivat voimaan jo elokuussa 2025, ja korkean riskin järjestelmien sääntelyrunko kytkeytyy päälle 2.8.2026. Komissio on tehnyt selväksi, että amerikkalaisetkin frontier-toimijat alistuvat EU AI Actin alle, jos he haluavat tarjota palvelujaan EU:n markkinoille.
Yrityksille tästä syntyy kaksoissääntely. OpenAI:n tai Anthropicin pitää täyttää NSA:n vapaaehtoinen tarkastuspyyntö Yhdysvalloissa ja samaan aikaan dokumentoida tekninen tieto AI Officelle Brysseliin. Sama malli, kaksi eri kehystä, kaksi eri raportointivaadetta.
Orpon hallituksen on valittava puoli
Suomella ei ole varaa pysyä hiljaa. Petteri Orpon hallitus on viimeisen vuoden ajan vienyt Suomea aktiivisesti tekoälyn käytön kärkimaihin. Hallitus tavoittelee eurooppalaista tekoälyn gigatehdasta Suomeen ja on koonnut pyöreän pöydän alan yrityksille. Linja on ollut selkeästi pro-innovaatio.
EU-jäsenenä Suomi on samalla osa sitä regulatorista rintamaa, joka Washingtonin näkökulmasta hidastaa kehitystä. Jos Orpon hallitus haluaa pitää linjansa uskottavana, sen on otettava kantaa kahteen kysymykseen syksyyn mennessä: keventääkö EU AI Actin kansallista implementointia, ja missä määrin Suomi tukee niitä äänenpainoja Brysselissä, jotka haluavat lähestyä Washingtonin mallia.
Sitra, valtioneuvoston kanslia ja TEM ovat kaikki ilman muodollista linjaa. Sitra on aiemmin painottanut riskiperusteista sääntelyä, mutta ei ole avannut, miten Trumpin määräys vaikuttaisi sen näkemyksiin. TEM valmistelee parhaillaan kansallista tekoälyohjelmaa, jonka pitäisi olla valmis loppuvuoteen mennessä. Lokakuu on luonnollinen takaraja, sillä silloin Bryssel järjestää AI Actin täysimittaisen voimaantulon arviointitilaisuuden.
“We need to grasp the opportunities offered by AI. Finland should invest in high-end technology and infrastructure.”
Yhdysvallat vs. EU: kaksi eri filosofiaa tekoälyn sääntelyyn
Alan kärjessä oleva, laskennallisesti raskain ja kyvykkäin tekoälymalli. Esimerkkejä ovat GPT-5, Claude Opus ja Geminin uusimmat versiot.
Executive Order
Yhdysvaltain presidentin allekirjoittama määräys, joka ohjaa liittovaltion virastojen toimintaa ilman kongressin äänestystä. Sen voimassaolo riippuu istuvasta presidentistä.
CE-merkintä
Valmistajan vakuutus siitä, että tuote täyttää EU:n säädetyt vaatimukset ja sitä saa myydä EU:n markkinoilla. AI Actin myötä CE-merkintä laajenee korkean riskin tekoälyjärjestelmiin.
Tavalliselle suomalaiselle jakolinja ei tunnu vielä konkreettiselta, mutta vaikutukset alkavat näkyä parin vuoden sisällä. Kun suomalainen yritys käyttää OpenAI:n mallia asiakaspalveluun, sen riskiarviointi tehdään EU:n raameissa, mutta itse malli on koulutettu Washingtonin sääntöjen mukaan. Jos hallitus jättää muodollisen kannan ottamatta, Suomi ajautuu väärään pöytään juuri silloin, kun gigatehtaan rahoituspäätökset ovat ratkaisuvaiheessa. Linjan valinta ei voi enää odottaa, että joku muu tekee sen Suomen puolesta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
