Venäläisohjuksen raunioista löytyi 685 dollarin siru

Ukrainan puolustustiedustelun analyytikot julkaisivat 12. elokuuta kuvan piirilevystä, jonka merkinnät luetaan ilman suurennuslasia: NVIDIA Jetson Orin TE980M-A1. Levy oli irrotettu venäläisen S-71M Monochrome -risteilyohjuksen raunioista.

Kyseessä ei ole erikoisvalmisteinen sotilaselektroniikan osa. Jetson Orin NX on kaupasta saatava laskentamoduuli, jollaisia käytetään roboteissa, konenäkökameroissa ja teollisuusautomaatiossa. Talouselämän mukaan sen hinta on noin 685 dollaria. Sillä summalla ei hankita ohjusta vaan yksi osa siitä.

Tiedustelu julkaisi löydöksen War&Sanctions-portaalissaan, jonne se on kerännyt venäläisistä aseista tunnistettuja ulkomaisia osia kolmen vuoden ajan.

Pieni tietokone, joka ei tarvitse pilveä

Jetson Orin on Nvidian reunalaskennan alusta. Sen koko idea on ajaa neuroverkkoja suoraan laitteessa ilman jatkuvaa yhteyttä pilvipalvelimeen. Robotiikassa se tarkoittaa, että kamerakuvan tulkinta tapahtuu paikan päällä muutamassa millisekunnissa.

Ohjuksessa sama ominaisuus tarkoittaa todennäköisimmin kohteentunnistusta lennon loppuvaiheessa. Ohjus vertaa kamerakuvaa muistiinsa tallennettuun viitekuvaan ja korjaa lentorataansa, vaikka satelliittipaikannusta häirittäisiin. Vastaavaa tekniikkaa on länsimaisissakin aseissa, eikä se tee ohjuksesta itsenäisesti kohteensa valitsevaa tekoälyasetta.

Varmaa tietoa moduulin roolista ei ole. Ukrainan tiedustelu muotoilee asian itsekin varovasti, eikä ohjuksen ohjelmistosta ole julkaistu mitään. Löydös kertoo luotettavasti vain sen, että laitteisto on paikalla.

Itse ohjus on Su-57-hävittäjän sisäiseen asekuiluun sovitettu versio aiemmasta mallista. Ukrainan tiedustelun mukaan kantama on enimmillään noin 300 kilometriä ja taistelukärkenä 250-kiloinen OFAB-250-270-pommi. Kantoalustaksi mainitaan myös S-70 Ohotnik -lennokki.

Miten kaupan hyllyltä päädytään ohjuksen nokkaan

Jetson Orin tuli markkinoille alkuvuodesta 2023. Nvidia oli lopettanut toimintansa Venäjällä jo edellisenä vuonna. Moduuli ei siis ole voinut tulla yhtiöltä suoraan.

Reitti kulkee lähes varmasti kolmansien maiden kautta, ja käytännössä se toimii karkeasti näin. Pieni yritys esimerkiksi Kiinassa, Turkissa, Armeniassa, Kazakstanissa tai Arabiemiirikunnissa tilaa jälleenmyyjältä muutamia kymmeniä moduuleja tavalliseen siviilikäyttöön, loppukäyttäjäilmoitus muodollisesti kunnossa. Erä on liian pieni herättämään huomiota. Tavara lähtee eteenpäin, ja ketjun seuraava lenkki ei enää näy myyjälle.

Käytettyjen laitteiden kauppa hankaloittaa jäljittämistä entisestään, ja siihen Nvidia myös viittasi kommentissaan brittiläiselle The Registerille.

Nvidia korostaa, että kyse on siviilikäyttöön suunnitellusta kuluttajaluokan komponentista, eikä yhtiö pysty seuraamaan tuotteitaan myynnin jälkeen. Jos asiakas rikkoo vientirajoituksia, yhtiö sanoo puuttuvansa asiaan.

Vientivalvonta koskee myös suomalaista sähkökauppaa

Suomessa kaksikäyttötuotteiden vientilupia myöntää ulkoministeriö, ja käytännön valvontatyötä tekee Tulli. Kaksikäyttötuote tarkoittaa tavaraa, jolla on sekä siviili- että sotilaskäyttöä. EU:n Venäjä-pakotteet ovat kasvattaneet listaa vuosi vuodelta, ja mukana on nykyään suuri osa aivan tavallisesta mikroelektroniikasta.

Vastuu ei jää viranomaiselle. Jos suomalainen komponenttijakelija tai verkkokauppa myy laskentamoduuleja tuntemattomalle robotiikkayritykselle maassa, jonka tuonti tämäntyyppisille tuotteille on moninkertaistunut vuoden 2022 jälkeen, sen kuuluu selvittää asiakkaansa tausta. Selvittämättä jättämisestä voi seurata rikosvastuu.

Kytkös ei ole teoreettinen. Helsingin Sanomat kertoi elokuussa 2024 asiakirjoihin perustuvassa jutussaan suomalaisesta huippulaitteesta Venäjän uudessa hävittäjässä. Yhtiön edustaja totesi lehdelle, ettei voi kategorisesti kieltää laitteen päätymistä sinne.

Tavalliselle lukijalle löydöksestä seuraa kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että teollisuuselektroniikan myyjän arkeen kuuluu nykyään asiakkaan taustojen selvittäminen, ja se näkyy toimitusajoissa ja paperityön määrässä. Toiseksi se, että pakotteiden teho ratkeaa lopulta yksittäisen myyjän pöydällä siinä hetkessä, kun tilauslomake tulee tarkistettavaksi.

Kiinnostavin luku jutussa on hinta. Kohteentunnistus, joka kymmenen vuotta sitten vaati kalliin sotilaskäyttöön suunnitellun hakupään ja pitkän kehitysohjelman, hoituu nyt moduulilla, jonka saa samasta verkkokaupasta kuin harrastelijan robottiauton osat.

Vientivalvonta rakennettiin maailmaan, jossa sotilaallisesti hyödyllinen laskentateho oli harvinaista ja kallista. Se maailma on ohi. Seuraava kysymys Suomen ja EU:n valvojille on, valvotaanko jatkossa komponentteja vai asiakkaita, sillä komponenttien lista kasvaa nopeammin kuin kukaan ehtii sitä päivittää.