Viesti tuli WhatsAppissa, ja lähettäjä näytti olevan Carlo Messina, Italian suurimman pankin Intesa Sanpaolon toimitusjohtaja. Hän tarvitsi kiireesti apua ulkomailla tehtävään kauppaan. Vastaanottaja oli Paolo Molesini, joka oli tuolloin Fideuramin hallituksen puheenjohtaja. Fideuram on Intesa Sanpaolon yksityispankkitoimintaan keskittynyt tytäryhtiö.
Sen jälkeen tuli puhelu. Soittaja esittäytyi pankin kanssa toimivan asianajotoimiston kokeneeksi juristiksi, mutta ääni oli tehty tekoälyllä. Puhelu sai Molesinin vakuuttuneeksi siitä, että pyyntö oli aito. Hän käski Fideuramin talousosastoa siirtämään rahaa ulkomaisille tileille, lähinnä Kiinaan ja Hongkongiin.
Reutersin mukaan rahaa lähti 95 miljoonaa euroa eli noin 108 miljoonaa dollaria. Biometric Update -sivuston mukaan Milanon syyttäjät ovat saaneet takaisin noin 53 miljoonaa euroa. Merkittävä osa rahoista on edelleen kateissa, sillä ne siirrettiin ulkomaille ja vaihdettiin kryptovaluutaksi.
Syyttäjät tutkivat tietokonepetoksesta epäiltynä Euroopan ulkopuolella asuvaa ulkomaan kansalaista, jota ei ole nimetty. Biometric Updaten jutussa ei ole Intesa Sanpaolon, Fideuramin eikä Molesinin kommenttia.
Johtajien ääntä on tarjolla verkossa tunneittain
Fideuramin tapaus on yksi Euroopan suurimmista julkisuuteen tulleista syväväärennöshuijauksista. Lähin vertailukohta on Hongkongista vuodelta 2024. Silloin brittiläisen insinööritoimisto Arupin työntekijä siirsi 25 miljoonaa dollaria osallistuttuaan videopuheluun, jossa johtajat olivat syväväärennöksiä.
Italialainen identifAI, joka myy syväväärennösten tunnistusta, kertoo tuoreessa raportissaan, mistä huijarit materiaalinsa hankkivat. Englanninkielinen lause kuuluu suomeksi näin: ”Hyökkääjät hyödyntävät runsaasti LinkedInin kaltaisia alustoja haaliakseen ylimmästä johdosta korkealaatuista ääni- ja videomateriaalia.”
Suuren yhtiön toimitusjohtajan puhetta löytyy tulosinfoista, haastatteluista ja paneelikeskusteluista. Yhä useampi pienyrittäjä, rehtori ja kunnanjohtaja esiintyy lisäksi omilla somevideoillaan. Kun ääni kuulostaa tutulta ja viesti tulee kiireellä, harva alkaa epäillä.
Italiassa huijatuksi tuli hallituksen puheenjohtaja, jolla oli valta käskeä talousosastoa. Näin ohitettiin juuri se kohta, johon yritysten maksukontrollit yleensä nojaavat. Kun määräys tulee ylimmältä johdolta, harva kirjanpitäjä alkaa kyseenalaistaa sitä.
Suomessa huijari on esiintynyt jopa arkkipiispana
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kertoi syyskuussa saavansa säännöllisesti ilmoituksia toimitusjohtajahuijauksista. Rikolliset ovat esiintyneet toimitusjohtajana, kunnanjohtajana, rehtorina, pormestarina, kansliapäällikkönä ja arkkipiispana. He selvittävät ensin, keitä organisaation johdossa ja henkilöstössä on.
Suomessa tavallinen juoni on vaatimattomampi kuin Milanossa. Työntekijää pyydetään ostamaan lahjakortteja yrityslahjoiksi tai maksamaan lasku ilman tavallisia tarkastuksia. Johtaja on muka palaverissa eikä voi vastata puhelimeen, joten asia pitää hoitaa heti eikä siitä saa kysellä.
Kyberturvallisuuskeskuksen tiedotteessa ei puhuta kloonatuista äänistä. AI Suomi kävi läpi viraston ja pankkien julkiset ohjeet, eikä niissä kerrota yhdestäkään suomalaisesta toimitusjohtajahuijauksesta, jossa olisi käytetty tekoälyllä tehtyä ääntä.
“Jos maksupyyntö poikkeaa sovitusta toimintatavasta, pysähdy ja tarkista asia suoraan pyynnön esittäjältä.”
