Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila tiivisti Ylelle, miksi datakeskusyhtiöt ovat löytäneet pienen lappilaisen kunnan: ”Sähköasema on datakeskusten hunajapurkki.” Kaksi yhtiötä kaavoittaa Simoon datakeskusta Simojoen sähköaseman lähelle, ja Marttila odottaa lisää. Taustaa AI Suomen aiemmassa jutussa.
Muualla Euroopassa sähköasema näyttää yhä useammin riitojen aiheelta. CNBC:n 3. lokakuuta julkaiseman jutun mukaan analyysiyhtiö STL Partners arvioi, että paikallisen vastustuksen aiheuttamat viivästykset ja peruutukset koskevat noin 42 miljardin dollarin datakeskusinvestointeja Euroopassa.
Vauhti kiihtyy. Seurantapalvelu European Data Center Monitor laski tammi–huhtikuulta yli 70 eurooppalaista hanketta, jotka hylättiin tai joita rajoitettiin. Neljässä kuukaudessa niitä kertyi enemmän kuin koko vuonna 2025.
Tanska siirsi datakeskukset jonon perälle
Jyrkimmin on toiminut Tanska. Elokuussa julkaistu hätälaki luopuu sähköverkkoliittymien saapumisjärjestyksestä ja jakaa hakijat neljään luokkaan. Etusijalla ovat nykyisten asiakkaiden kasvava kulutus, uudet kotitaloudet ja pienyritykset. Seuraavina tulevat sähköistämistä ja vihreää siirtymää tukevat hankkeet ja sitten akkuvarastot. Hyvin suuret kuluttajat, kuten datakeskukset, ovat viimeisinä.
Datakeskuksen hakemus voidaan hylätä kokonaan, jos kapasiteetti ei riitä. Jonossa etenemistä helpottaa ”verkkoystävällisyys” eli valmius joustaa kulutuksesta silloin, kun verkko on tiukoilla.
“Sähköverkkomme on paineen alla, ja se uhkaa pysäyttää vihreän siirtymämme ja kehityksemme.”
Skotlanti haluaa välttää Irlannin kohtalon
Skotlannin parlamentti äänesti syyskuun puolivälissä tauosta, joka jäädyttää uusien suurten tekoälydatakeskusten lupapäätökset jopa vuodeksi. Täyttä moratoriota parlamentti ei hyväksynyt, mutta päätöksiä ei tehdä ennen kuin kansallinen ohjeistus on valmis. Kampanjoijat vetosivat Irlantiin, jossa datakeskusten valtava sähkönkulutus johti aikanaan liittymien jäädytykseen.
Maaseudun suojelujärjestö Action to Protect Rural Scotlandin johtaja Kat Jones kommentoi päätöstä englanniksi Digit.fyi-sivuston siteeraamana: ”Paljon on vielä tehtävää, mutta tämä on valtava askel eteenpäin, ja voimme kaikki nyt ainakin hengähtää.”
Suomessa on tilaa, viileää ilmaa ja kantaverkossa vielä vapaata kapasiteettia, esimerkiksi Fingridin Korvenkylän sähköasemalla Huittisissa. Kunnille datakeskus tarkoittaa ennen kaikkea kiinteistöveroa. Rakennusvaiheessa työpaikkoja syntyy satoja, mutta pysyviä yleensä vain kymmeniä, joten kunnallisveroa kertyy vähän.
Kitka on Suomessa toistaiseksi näkynyt valtion tasolla ja rahana. Heinäkuussa voimaan tullut muutos nosti suurten datakeskusten sähköveron 45-kertaiseksi, 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Sadan megawatin laitoksen vuotuinen verolasku kasvaa noin 440 000 eurosta 19,6 miljoonaan euroon.
“Meillä on edellytyksiä myös vaatia näiltä yrityksiltä.”
Hautala ehdotti, että valtio tulisi pienten kuntien tueksi neuvotteluihin teknologiajättien kanssa. Hänen mukaansa datakeskuksilta voisi vaatia vastiketta, kuten pysyviä työpaikkoja, hukkalämmön hyödyntämistä tai laskentakapasiteettia suomalaisille yrityksille ja viranomaisille.
Voiko tuuli kääntyä?
Tanskan ja Skotlannin esimerkit näyttävät, mistä kitka tyypillisesti alkaa: sähköverkosta. Yksi Halsuan kokoluokan 500 megawatin laitos kuluttaisi täydellä teholla ympäri vuoden noin 4,4 terawattituntia sähköä. Se on runsaat viisi prosenttia koko Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
Jos useampi tällainen hanke etenee yhtä aikaa, kantaverkon vapaa kapasiteetti hupenee ja liittymiin alkaa syntyä jonoja. Silloin kysymys siitä, kuka pääsee verkkoon ensin, muuttuu poliittiseksi. Tanska vastasi siihen jo.
Tavallinen asukas huomaa asian kahdella tavalla. Verkon vahvistamisen kustannukset päätyvät osin siirtomaksuihin, ja kun suuri sähkönkuluttaja tulee pieneen kuntaan, metsää ja peltoa kaavoitetaan teollisuuskäyttöön kymmeniä hehtaareja kerrallaan. Kaavoituksessa asukkailla on kaksi mahdollisuutta jättää mielipiteensä, luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Simon ja Huittisten kaavat ovat vasta alussa, ja Huittisten kaavoitussopimus on määrä päättää lokakuussa.
Suomen rauhallinen tilanne voi siis olla ajallinen etumatka eikä pysyvä ominaisuus. Ratkaisevaa on, ehtivätkö kunnat ja valtio sopia vastikkeista ennen kuin ensimmäinen kylä huomaa saaneensa naapurikseen terawattitunteja kuluttavan hallin ja vain kourallisen työpaikkoja.
42 mrd $
Datakeskusinvestoinnit, joita paikallinen vastustus viivästyttää tai peruu Euroopassa
yli 70
Hylättyä tai rajoitettua hanketta tammi–huhtikuussa, enemmän kuin koko vuonna 2025
Maan sähköjärjestelmän runko eli suurjänniteverkko, joka siirtää sähköä voimalaitoksilta pitkiä matkoja. Suomessa sitä ylläpitää Fingrid, ja suuret kuluttajat, kuten datakeskukset, liitetään usein suoraan siihen.
Moratorio
Määräaikainen pysäytys tai kielto. Tässä se tarkoittaisi, ettei uusille datakeskuksille myönnettäisi lupia lainkaan tietyn ajan kuluessa.
Opas: Datakeskukset Suomessa
Kokosimme Suomen datakeskushankkeet, sähköverkon tilanteen ja sähköveromuutoksen yhteen paikkaan: Datakeskukset Suomessa -opas. Opas päivitetään tämän jutun Eurooppa-aineistolla.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.