Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila tiivisti Ylelle, miksi datakeskusyhtiöt ovat löytäneet pienen lappilaisen kunnan: ”Sähköasema on datakeskusten hunajapurkki.” Kaksi yhtiötä kaavoittaa Simoon datakeskusta Simojoen sähköaseman lähelle, ja Marttila odottaa lisää. Taustaa AI Suomen aiemmassa jutussa.
Muualla Euroopassa sähköasema näyttää yhä useammin riitojen aiheelta. CNBC:n 3. lokakuuta julkaiseman jutun mukaan analyysiyhtiö STL Partners arvioi, että paikallisen vastustuksen aiheuttamat viivästykset ja peruutukset koskevat noin 42 miljardin dollarin datakeskusinvestointeja Euroopassa.
Vauhti kiihtyy. Seurantapalvelu European Data Center Monitor laski tammi–huhtikuulta yli 70 eurooppalaista hanketta, jotka hylättiin tai joita rajoitettiin. Neljässä kuukaudessa niitä kertyi enemmän kuin koko vuonna 2025.
Tanska siirsi datakeskukset jonon perälle
Jyrkimmin on toiminut Tanska. Elokuussa julkaistu hätälaki luopuu sähköverkkoliittymien saapumisjärjestyksestä ja jakaa hakijat neljään luokkaan. Etusijalla ovat nykyisten asiakkaiden kasvava kulutus, uudet kotitaloudet ja pienyritykset. Seuraavina tulevat sähköistämistä ja vihreää siirtymää tukevat hankkeet ja sitten akkuvarastot. Hyvin suuret kuluttajat, kuten datakeskukset, ovat viimeisinä.
Datakeskuksen hakemus voidaan hylätä kokonaan, jos kapasiteetti ei riitä. Jonossa etenemistä helpottaa ”verkkoystävällisyys” eli valmius joustaa kulutuksesta silloin, kun verkko on tiukoilla.
“Sähköverkkomme on paineen alla, ja se uhkaa pysäyttää vihreän siirtymämme ja kehityksemme.”
Skotlanti haluaa välttää Irlannin kohtalon
Skotlannin parlamentti äänesti syyskuun puolivälissä tauosta, joka jäädyttää uusien suurten tekoälydatakeskusten lupapäätökset jopa vuodeksi. Täyttä moratoriota parlamentti ei hyväksynyt, mutta päätöksiä ei tehdä ennen kuin kansallinen ohjeistus on valmis. Kampanjoijat vetosivat Irlantiin, jossa datakeskusten valtava sähkönkulutus johti aikanaan liittymien jäädytykseen.
Maaseudun suojelujärjestö Action to Protect Rural Scotlandin johtaja Kat Jones kommentoi päätöstä englanniksi Digit.fyi-sivuston siteeraamana: ”Paljon on vielä tehtävää, mutta tämä on valtava askel eteenpäin, ja voimme kaikki nyt ainakin hengähtää.”
Suomessa kunnat yhä kosivat
Suomessa vastaavaa jarrutusta ei ole nähty. Huittisiin kaavaillaan 31 hehtaarin datakeskusta, ja kaupungin kehitysjohtaja Riikka Peippo on kehunut hankkeen vahvistavan Huittisten asemaa suurten investointien sijoituspaikkana. Noin tuhannen asukkaan Halsuaan suunnitellaan 250–500 megawatin laitosta.
Suomessa on tilaa, viileää ilmaa ja kantaverkossa vielä vapaata kapasiteettia, esimerkiksi Fingridin Korvenkylän sähköasemalla Huittisissa. Kunnille datakeskus tarkoittaa ennen kaikkea kiinteistöveroa. Rakennusvaiheessa työpaikkoja syntyy satoja, mutta pysyviä yleensä vain kymmeniä, joten kunnallisveroa kertyy vähän.
Kitka on Suomessa toistaiseksi näkynyt valtion tasolla ja rahana. Heinäkuussa voimaan tullut muutos nosti suurten datakeskusten sähköveron 45-kertaiseksi, 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Sadan megawatin laitoksen vuotuinen verolasku kasvaa noin 440 000 eurosta 19,6 miljoonaan euroon.
“Meillä on edellytyksiä myös vaatia näiltä yrityksiltä.”
