13 miljardin kielimalli, joka ei tiedä tietokoneista

Alec Radfordin Talkie-1930 koulutettiin pelkästään ennen vuotta 1931 kirjoitetuilla teksteillä.

Hanna HuulivuoHanna Huulivuo
Jaa:
13 miljardin kielimalli, joka ei tiedä tietokoneista

OpenAI:n alkuperäisen GPT-paperin kirjoittaja Alec Radford julkaisi tiistaina 28. huhtikuuta yhdessä Nick Levinen ja David Duvenaudin kanssa avoimen kielimallin, joka tuntee vain yhden maailman: sen, joka oli olemassa ennen vuotta 1931. Talkie-1930 on 13 miljardin parametrin malli, koulutettu 260 miljardilla tokenilla pelkästään tekijänoikeusvapaata englanninkielistä aineistoa. Apache 2.0 -lisenssi, painot Hugging Facessa, koodi GitHubissa.

Aineisto on koottu kirjoista, sanomalehdistä, aikakauslehdistä, tieteellisistä julkaisuista, patenteista ja oikeustapauksista, jotka olivat Yhdysvalloissa siirtyneet public domainiin ennen 1.1.1931. Mallin koulutus tapahtui siis ilman tekijänoikeudellisia harmaita alueita – tilanne, jonka eteen suurin osa modernien LLM:ien kouluttajista joutuu nykyään parlamentteihin ja oikeussaleihin.

Voiko Python syntyä ilman tietokoneen käsitettä?

Tutkijoiden kiinnostavin koe on muotoiltu kysymyksenä: pystyykö malli, jolle ”tietokone” on käsittämätön sana, oppimaan kirjoittamaan Pythonia pelkistä in-context-esimerkeistä? Tutkijat ajoivat HumanEval-testin. Tulos oli vaatimaton mutta merkittävä. Suorituskyky parani mallin koon kasvaessa, ja kaikki onnistuneet vastaukset olivat joko yksirivisiä ratkaisuja tai pieniä muunnelmia annetuista esimerkeistä.

Yksi yksityiskohta nostettiin julkaisussa esiin. Kun Talkielle annettiin rotaatiosalakirjoituksen koodausfunktio, se kirjoitti dekoodausfunktion vaihtamalla yhden merkin – plussan miinukseksi. Käänteisfunktion idea on ilmeisesti vanhempi kuin tietokone, ja malli osasi soveltaa sitä koodiin, jota se ei tunnistanut koodiksi.

Vertailun vuoksi tutkijat kouluttivat samanlaisen ”modernin kaksosen” nykyisellä verkkoaineistolla. Talkie häviää sille standardiarvioissa, mutta ero kapenee kun anakronistiset kysymykset suodatetaan pois. Peruskielen ymmärtämisessä ja numeerisessa päättelyssä mallit pärjäävät samankaltaisesti.

“Vanhat mallit auttavat ymmärtämään, kuinka paljon siitä mitä luulemme tietävämme kielimalleista koskee ihmisten kieltä ja kulttuuria yleisesti, ja kuinka paljon vain tätä yhtä dataa – verkkoa.”

— talkie-lm.com, Tutkimusryhmän julkaisu

Aineiston suodatus ei ole täydellinen

Tutkijat olivat avoimia siitä, että aineisto vuotaa. Kun Talkielta kysyttiin Yhdysvaltain presidentistä vuonna 1936, se vastasi oikein Franklin D. Roosevelt ja jatkoi luettelemalla osittain kuvitteellista lainsäädäntöä, kuten ”Agricultural Adjustment Actin vuodelta 1935”. Säädöksen oikea vuosi on 1933, mutta jo FDR:n nimi on anakronismi mallille, jonka pitäisi loppua joulukuussa 1930.

Toinen modernin maailman vuotokohta on chat-version koulutus. Ohjeen seuraamista parannettiin generoimalla synteettisiä kysymys-vastaus-pareja vanhoista lähteistä (etikettioppaat, keittokirjat, kirjeenvaihto-ohjeet, tietosanakirjat) ja tekemällä DPO-optimointi Claude Sonnet 4.6 tuomarina. Tutkijat itse haluaisivat joskus käyttää aikakauteen sopivia tuomareita, mutta nykyversiossa modernin mallin sormenjälki on koulutusketjussa.

Mikä on DPO?

Direct Preference Optimization on menetelmä, jossa mallia hienosäädetään valitsemalla kahdesta vastauksesta parempi. Talkien tapauksessa Claude Sonnet 4.6 toimi tuomarina, ja ohjeen seuraamisen keskiarvo nousi 2,0:sta 3,4:ään viisiportaisella asteikolla.

13 mrd

Mallin parametria

260 mrd

Koulutustokenia (vain public domain)

1.1.1931

Aineiston takaraja

talkie-lm.com, Simon Willisonin blogi

Miksi tämä koskee muutakin kuin tutkijoita

Talkie ei ole tuote, jota suomalainen pk-yritys ottaisi huomenna käyttöön. Sen taustakysymykset koskevat silti kaikkia, jotka käyttävät kielimalleja töissään.

Ensimmäinen kysymys on tekijänoikeus. EU:n tekoälysäädöksen ja Suomessa käynnissä olevien tekijänoikeuskeskustelujen rinnalla Talkie on todiste siitä, että 260 miljardin tokenin ”puhdas” koulutusaineisto on mahdollinen. Yksittäinen 13B-malli ei uhkaa GPT-tason järjestelmiä, mutta lähestymistapa antaa tutkijoille vertailupisteen, jonka päälle voi rakentaa ilman pelkoa joukkokanteista.

Toinen on yleistämisen kysymys. Jos pre-1931-malli osaa silti löytää käänteisfunktion idean Pythonista, kielimallien päättely ei ole pelkkää verkon ulkomuistia. Tällä on käytännön seurauksia: yritysten omilla suppeilla datajoukoilla koulutetut mallit voivat yltää korkeammalle kuin pelkkä parametrimäärä antaisi olettaa.

Radfordin nimi tekee kokeesta omanlaisensa signaalin. Mies, joka kirjoitti alkuperäisen GPT-paperin vuonna 2018, palaa nyt kysymykseen, jonka aikalaiset sivuuttivat: mikä osa kielimallin älystä on kieltä ja mikä nettiä. Vastaus on edelleen avoin, mutta yhden mallin lukulista loppuu nyt täsmälleen hetkeen, jolloin maailmassa ei vielä ollut tietokoneita, atomipommia eikä Hitleriä vallassa.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  3. 3Datakeskukset Suomessa: 15 hanketta ja kuka saa hukkalämmön
  4. 4Tekoäly löysi PHP:stä kaksi aukkoa – hyökkäysyrityksiä jo havaittu
  5. 5Ulkoministeriö kokeilee tekoälyä, joka ei käy verkossa

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.