Älykello löysi verenpainetaudin useammin kuin lääkärin mansetti

Hoitaja kiristää mansetin olkavarteen, lukema on hieman koholla, ja potilas lähtee kotiin ohjeella mitata paine joskus uudelleen. Tällaisessa tilanteessa verenpainetauti jää usein huomaamatta. Google Researchin tutkijat Paolo Di Achille ja Ming-Zher Poh selvittivät työryhmineen, pystyisikö päivät pitkät ranteessa pidettävä kello parempaan.

Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen perusteella vastaus on varovainen kyllä. Tavallisen kuluttajaälykellon anturidataa lukenut tekoälymalli tunnisti 65,8 prosenttia niistä osallistujista, joilla oli verenpainetauti. Vastaanotolla tehty mansettimittaus löysi heistä 55,3 prosenttia.

Kello ei mittaa verenpainetta lainkaan

Menetelmä poikkeaa siitä, mitä moni älykellon verenpainetoiminnolta odottaisi. Malli ei yritä laskea ylä- ja alapainetta tietyllä hetkellä. Se arvioi, onko käyttäjän verenpaine pysyvästi koholla.

Kello käyttää kahta anturia, jotka löytyvät lähes mistä tahansa älykellosta: optista sykeanturia ja kiihtyvyysanturia. Malli esikoulutettiin ilman diagnooseja 492 347 tunnin anturidatalla, joka oli kerätty 2 109 osallistujalta. Se oppi tunnistamaan, mitkä 15 sekunnin pätkät ovat peräisin samalta ihmiseltä. Lopullinen arvio syntyy, kun pulssiaallon ja sykkeen piirteet kootaan usean päivän ajalta yhdeksi todennäköisyydeksi.

Mansettikalibrointia ei tarvita. Ero on käytännössä merkittävä, sillä osa markkinoilla olevista kellojen verenpainetoiminnoista pitää säätää säännöllisesti oikealla mansettimittarilla.

Mitä prosentit tarkoittavat

Vertailukohtana oli vuorokauden mittainen verenpaineen seuranta, jossa laite mittaa painetta automaattisesti koko päivän ja yön. Sitä pidetään luotettavimpana tapana todeta verenpainetauti. Vaikka kello löysi 65,8 prosenttia sairaista, noin kolmasosa jäi siltäkin huomaamatta.

Toinen puoli ovat väärät hälytykset. Terveistä osallistujista kello tunnisti oikein 90 prosenttia, eli joka kymmenes terve sai aiheettoman merkinnän. Kun kello hälytti, se osui oikeaan 80,6 prosentissa tapauksista.

Tutkijat testasivat myös jatkotilannetta 48 osallistujalla, joiden ensimmäinen vastaanottomittaus oli koholla. Siinä kello tunnisti 78,4 prosenttia sairaista, uusintamittaus vastaanotolla 67,6 prosenttia ja usean päivän kotimittaus mansetilla 89,2 prosenttia. Kotona mittaaminen oli siis yhä herkin tapa löytää tauti.

196 ihmistä on vähän

Tuloksen painoarvoa rajaa aineiston koko. Kliinisessä osuudessa oli 196 osallistujaa viidellä tutkimuspaikalla Yhdysvalloissa, ja jatkomittausten vertailussa vain 48. Näin pienessä joukossa muutaman ihmisen ero heiluttaa prosentteja selvästi, joten kymmenen prosenttiyksikön etu mansettiin ei vielä todista kellon paremmuutta. Tutkijat kuvaavat työtä itsekin varhaisen vaiheen toteutettavuustutkimukseksi.

Osallistujat oli myös rajattu tarkasti. Heillä ei ollut todettua sydän- tai verisuonitautia, eivätkä he käyttäneet verenpainelääkkeitä. Tutkimusblogissa ei kerrota, millä kellomallilla mittaukset tehtiin. Iäkkäiden, monisairaiden ja muiden laitteiden käyttäjien kohdalla tulos voi olla toinen.

Tutkijoiden mukaan kello ei myöskään tee diagnoosia yksinään. Sen tehtävä on saada riskissä oleva ihminen hakeutumaan kunnolliseen mittaukseen. Blogissa ei ole muita kommentteja, eikä The Decoderin uutisessa lainata ketään nimeltä.

Suomessa kyse on miljoonista

Käypä hoito -suosituksen mukaan lähes joka toisella suomalaisella aikuisella on joko kohonnut verenpaine tai verenpainelääkitys, yhteensä yli kaksi miljoonaa ihmistä. THL:n Terve Suomi 2023 -tutkimuksessa kohonneen verenpaineen kriteerit täytti 52 prosenttia yli 20-vuotiaista miehistä ja 46 prosenttia naisista.

Hoitamattomia on paljon. Samassa aineistossa 41 prosenttia miehistä ja 36 prosenttia naisista, joilla verenpaine oli koholla, ei käyttänyt lääkitystä. Kaikki heistä eivät ole tietämättömiä tilanteestaan, mutta osa on. Google viittaa maailmanlaajuiseen arvioon, jonka mukaan yli puolet verenpainetautisista aikuisista ei tiedä sairaudestaan.

Kohonnut verenpaine ei yleensä tunnu miltään, mutta se kasvattaa aivoinfarktin ja sydänkohtauksen riskiä vuosien mittaan. Jos jo valmiiksi ranteessa oleva kello saisi edes osan näistä ihmisistä mittauttamaan painettaan, hyöty olisi suuri. Väärät hälytykset puolestaan toisivat lisää käyntejä vastaanotoille, jotka ovat jo nyt ruuhkaisia.

Saatavuus Suomessa jäi auki

Googlen mukaan tutkimuksen löydökset ovat olleet pohjana Google Health -sovelluksen Health Guardian -ominaisuudelle, joka näyttää verenpainetrendejä. Yhtiön tutkimusblogissa ja The Decoderin uutisessa ei kerrota, missä maissa ominaisuus on käytössä, vaatiiko se maksullisen tilauksen tai mitkä kellot sitä tukevat. AI Suomi ei saanut julkaisuun mennessä vahvistettua, onko verenpainetrendi saatavilla Suomessa.

Samassa blogissa tutkijat muistuttavat, että kuvatut menetelmät ovat kokeellisia eivätkä kerro mistään nykyisestä tai tulevasta kaupallisesta ominaisuudesta. Ristiriita on ilmeinen. Tutkimus on jo vaikuttanut sovellukseen, mutta sen tarkkuuslukuja ei voi suoraan siirtää tuotteeseen.

Ratkaisevaa ei lopulta ole kellon prosenttiluku, vaan se, mitä hälytyksen jälkeen tapahtuu. Jos ihminen ostaa kotimittarin ja mittaa painettaan viikon, kello on tehnyt tehtävänsä. Seuraava kiinnostava tutkimus olisikin sellainen, jossa seurataan, kuinka moni hälytyksen saanut todella päätyy hoitoon.