Säädelkää nyt – Washington on Treebeard
Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei julkaisi 10. kesäkuuta esseen ”Policy on the AI Exponential”. Avausvertaus haki Sormusten herrasta: Washington on Treebeard, juhlallinen entti, joka käyttää vuorokauden pelkkään tervehdykseen, kun tekoäly etenee salamannopeasti. Amodein ydinviesti on, että neljä vuotta sitten mallit eivät kyenneet kirjoittamaan ehjää koodiriviä, ja nyt ne kirjoittavat valtaosan koodista huippuyhtiöissä. Politiikka ei ole pysynyt perässä, eikä Amodein mielestä pysy ilman pakottavia välineitä.
“Neljässä vuodessa tekoälymallit ovat siirtyneet siitä, että ne tuskin kykenivät kirjoittamaan ehjää koodiriviä, siihen että ne kirjoittavat suurimman osan koodista huipputekoäly-yhtiöissä.”
Neljä riskialuetta
Esseen ydin on lyhyt joukko riskialueita, joille pakollinen kolmannen osapuolen testaus pitäisi kohdistaa. Ensimmäisenä kyberturva, eli voiko malli auttaa tunkeutumaan rahoitusjärjestelmiin tai kriittiseen infrastruktuuriin. Toisena bioturva, eli kykeneekö malli neuvomaan biouhkien valmistuksessa. Kolmantena hallinnan menetys, eli pystyykö malli kiertämään käyttäjän tahdon tai harhauttamaan testaajiaan. Neljäntenä automaattinen tutkimus, eli pystyykö malli kiihdyttämään tekoälyn omaa kehitystä siten, että muut riskit karkaavat hallinnasta.
FAA-malli käytännössä
Vertaus ilmailuun on yksinkertainen. Lentokonetta ei saa toimittaa asiakkaalle ilman tyyppihyväksyntää, ja Amodein mielestä raja-arvon ylittäville malleille pitäisi vaatia sama. Käytännössä se tarkoittaisi pakollista riippumatonta arviointia ennen julkaisua, hallinnon valtaa estää käyttöönotto, tiukkoja turvavaatimuksia mallien painoille ja pakollista häiriöilmoitusta, jos jokin menee pieleen. Mukaan kuuluisi myös säännöllinen red teaming, eli ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemät hyökkäyskokeet.
Yhdysvaltain hallinto on kulkenut tähän asti vastakkaiseen suuntaan. Kesäkuun 2. päivänä julkaistu presidentin määräys nojaa vapaaehtoiseen yhteistyöhön ja torjui nimenomaisesti pakollisen toimiluvan. Hallinnon mukaan tiukka säätely vakiinnuttaisi suuret toimijat ja hidastaisi kilpailua Kiinaa vastaan. Amodei kääntää argumentin: ilman pakollista mittaamista ei voida edes tietää, milloin laput tulevat silmille.
Missä Amodei eroaa Brysselistä?
EU:n AI Actin huippumallisäännökset tulevat voimaan 2. elokuuta 2026. Sakot ulottuvat 15 miljoonaan euroon tai 3 prosenttiin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta, ja yleiskäyttöisten mallien dokumentointivelvoitteet alkavat noin 10^25 FLOPSin laskentarajalta. Bryssel keskittyy perusoikeuksiin, syrjintään ja läpinäkyvyyteen kaikilla tekoälyjärjestelmillä.
Amodein malli on kapeampi mutta terävämpi. EU säätelee montaa riskiä ohuesti, Amodei haluaa säätelyä harvoihin mutta vakavimpiin: biouhkat, infrahyökkäykset, hallinnan menetys. Ero on filosofinen. EU näkee tekoälyn yhteiskunnallisen järjestyksen kysymyksenä, Amodei näkee sen kansallisen turvallisuuden kysymyksenä. Brysselin lähestymistapa on kaikkialla läsnä, Amodein malli vain raja-arvon yli.
Suomen kannalta valinta on käytännöllinen. Amerikkalaiset sääntelypäätökset näkyvät suoraan siinä, mitä työkaluja kotimaiset yritykset käyttävät tilinpidossa, terveydenhuollossa ja kyberpuolustuksessa. EU-jäsenenä Suomi joutuu lisäksi päättämään, lobbaako se Brysselissä Amodein tyylistä kapeampaa kärkimallisäätelyä vai pitäytyy nykyisessä laajemmassa linjassa. Molemmissa on hintansa, ja molemmilla on suomalaisia kannattajia.
