WhatsAppiin ilmestyi nappi, jota ei saa pois

Avaat WhatsAppin, ja keskustelulistan päällä kelluu värikäs rengas, jota siinä ei viime kuussa ollut. Sormi osuu siihen vahingossa, kun yrität kelata keskusteluja ylöspäin. Auki aukeaa Meta AI, Metan oma tekoälyavustaja.

Nappi on ilmestynyt suomalaisiin puhelimiin vähitellen syyskuun aikana, ja Suomessa asiasta kertoi ensimmäisten joukossa Iltalehti. Asetuksista sitä ei löydy. Sitä ei voi piilottaa, poistaa eikä siirtää.

Reaktio on ollut sen mukainen. Suomalaisissa ja kansainvälisissä käyttäjäkeskusteluissa toistuu sama kysymys: miksi omaan puhelimeen asennettuun sovellukseen tulee toiminto, jota kukaan ei ole pyytänyt ja jota ei saa pois. Kysymys on aiheellinen, mutta vastaus on tylsempi kuin moni pelkää.

Mitä nappi oikeastaan tekee

Meta AI on tekoälyavustaja, samaa sukua kuin ChatGPT. Kirjoitat sille kysymyksen ja se vastaa. Se kääntää tekstiä, tiivistää, ehdottaa ruokaa jääkaapin sisällöstä ja tekee kuvia sanallisen kuvauksen perusteella. Suomea se osaa vaihtelevasti.

Keskustelulistan renkaan lisäksi avustaja on WhatsAppin hakukentässä ja ryhmissä. Ryhmäkeskustelussa se herää vain, jos joku kirjoittaa viestiin merkinnän @Meta AI. Silloin se lukee sen yhden viestin, ei muuta keskustelua.

Käytännössä listalle on siis ilmestynyt yksi keskustelukumppani lisää. Ero muihin on se, että tätä keskustelua ei saa pysyvästi pois näkyvistä.

Mitä se näkee, mitä ei

Tämä on jutun tärkein kohta, ja se menee keskusteluissa usein väärin. Meta AI ei lue kahdenkeskisiä viestejäsi. WhatsAppin päästä päähän -salaus on edelleen voimassa, eikä Meta näe, mitä kirjoitat siskollesi tai työkaverillesi.

Tekoäly näkee sen, minkä sille itse kirjoitat. Kun avaat Meta AI -keskustelun ja kysyt jotain, viesti lähtee Metan palvelimille eikä ole päästä päähän salattu. Sama pätee ryhmään: merkinnällä lähetetty viesti näkyy Metalle, vaikka ryhmän muut viestit eivät näy.

Metan oman linjan mukaan yhtiö ei käytä yksityisviestejä mallien opetukseen, mutta keskustelut avustajan kanssa ovat eri asia. Ne ovat sitä aineistoa, jolla palvelua kehitetään. Nyrkkisääntö on yksinkertainen: älä kirjoita botille mitään, mitä et kirjoittaisi hakukoneeseen.

Kielto-oikeus on, poistonappia ei

Euroopassa käyttäjällä on enemmän sananvaltaa kuin monella muulla mantereella, mutta valta koskee dataa, ei käyttöliittymää. EU:n tietosuoja-asetus antaa oikeuden vastustaa henkilötietojen käyttöä silloin, kun käsittely perustuu oikeutettuun etuun. Meta nojaa juuri tähän perusteeseen mallien opetuksessa, ja siksi lomake on olemassa.

Lomake ei poista nappia. Se ei myöskään muuta sitä, että avustajalle lähetetyt viestit käsitellään Metan palvelimilla. Vastustaminen vaikuttaa opetuskäyttöön, ei siihen mitä ruudulla näkyy.

Sääntely on tältä osin kesken. Tekoälyavustajan kytkeminen viestisovellukseen, jota ihmiset käyttävät joka tapauksessa, on herättänyt Euroopassa kysymyksiä sekä tietosuojan että kilpailun näkökulmasta. Lopullisia ratkaisuja ei ole.

Miksi tästä kannattaa välittää

WhatsApp on Suomessa niitä harvoja sovelluksia, jotka ovat käytännössä kaikilla: päiväkotiryhmät, taloyhtiöt, isovanhemmat ja työvuorolistat. Kun tällaiseen sovellukseen lisätään toiminto, jota ei voi poistaa, kyse ei ole vain yhdestä napista vaan siitä, kuka päättää puhelimesi näkymästä.

Konkreettinen riski on arkinen. Lapsi tai kiireinen aikuinen painaa väärää kuvaketta ja kirjoittaa tekoälylle sen, minkä luuli menevän kaverille. Viesti päätyy Metan palvelimille. Sen estämiseen ei ole asetusta, vain tarkkaavaisuus.

Tähän juttuun ei saatu Metalta sanatarkkaa kommenttia siitä, miksi painiketta ei voi poistaa, eikä yhtiö ole kommentoinut asiaa Suomessa julkisuudessa. Haimme myös tuoretta lukua siitä, kuinka moni suomalainen käyttää WhatsAppia päivittäin, emmekä saaneet sitä vahvistettua.

Napin ympärillä käyty kiukku kertoo lopulta jotain muuta kuin tekoälystä. Viestisovellus on monelle lähempänä kotia kuin nettisivu, ja kotiin ei kävellä kysymättä.