Anthropic julkisti tiistaina Claude Science -työkalun, jonka on määrä tehdä tieteelle sen, minkä Claude Code teki ohjelmistokehitykselle. Palvelu on jo saatavilla kaikille maksaville Claude-tilaajille, ja se lupaa automatisoida biologian ja kemian tehtäviä korkean tason ohjeista.
Yhtiön mukaan työkalu suorittaa itsenäisesti mielekkäitä tutkimustehtäviä: se yhdistää laskennallisen biologian, genetiikan, kemian ja proteiinibiologian rajapinnat ja ajaa koodia tehokkailla laskentaklustereilla. Julkistustilaisuudessa Alexander Tarashansky näytti, kuinka Claude Science etsi itsenäisesti uusia lääkeainekandidaatteja fenyyliketonuriaan, harvinaiseen perinnölliseen aineenvaihduntasairauteen.
Mihin kymmenkertaisuus perustuu?
Markkinointipuheessa toistuu kaksi lukua: yli 60 yhdistettyä tiedekantaa ja kymmenkertainen tutkimuksen nopeutus. Kumpikaan ei saa vahvistusta riippumattomista lähteistä. MIT Technology Review'n selostus julkistuksesta ei mainitse 60 tietokannan lukua eikä kymmenkertaista vauhtia lainkaan.
Sen sijaan Harvardin fyysikko Matthew Schwartz arvioi, että Anthropicin Opus 4.5 -malli suoriutuu tieteellisistä projekteista suunnilleen yhtä hyvin kuin toisen vuoden jatko-opiskelija. Kyky on merkittävä, mutta kaukana siitä, että kokonaisen tutkimusalan tuottavuus kymmenkertaistuisi. Faktantarkistuksessa luku paljastui Anthropicin omaksi väitteeksi, jolle ei toistaiseksi ole vertaisarvioitua näyttöä.
Varo markkinointilukuja
Kymmenkertainen nopeutus ja yli 60 tiedekannan yhdistäminen ovat yhtiön omia lupauksia, joita ei ole vahvistettu ulkopuolelta. Tieteellisissä tehtävissä kielimallit myös keksivät lähteitä ja tuloksia, joten jokainen automaattisesti tuotettu hypoteesi vaatii ihmisen tarkistuksen.
“Tehtävämme on kehittää tekoälyä, joka palvelee ihmiskunnan pitkän aikavälin hyvinvointia, ja uskomme, että ylivoimaisesti suurin mahdollisuus siihen on biotieteissä.”
Lääketeollisuus on todellinen kohde
Ajoitus ei ole sattumaa. Anthropic kertoo olevansa matkalla ensimmäiseen voitolliseen vuosineljännekseensä, ja yhtiön odotetaan listautuvan pörssiin myöhemmin tänä vuonna. Lääkeyhtiöillä on syvemmät taskut kuin akateemisilla tutkijoilla, ja juuri niiden maksamat sopimukset voivat pitää tuloksen plussalla, kun muu tekoälybuumi hiipuu.
Kilpailu on kovaa. Google DeepMind hallitsi tieteen tekoälyä vuosikymmenen ajan ja voitti Nobelin AlphaFold-työstään, mutta on jäänyt koodaussovelluksissa takamatkalle. Anthropic pyrkii nyt kääntämään asetelman toisin päin ja viemään vahvan koodausosaamisensa laboratorioon.
Miksi tällä on väliä Suomessakin
Suomalaiselle lääke- ja biotutkimukselle tämänkaltaiset palvelut ovat kaksipiippuinen juttu. Orionin kaltaiset lääkeyhtiöt ja Helsingin yliopiston FIMM-instituutin biopankit istuvat suurten datamassojen päällä, joita tekoäly voisi käydä läpi murto-osassa nykyisestä ajasta. Samalla pienelle tutkimusmaalle riippuvuus yhdysvaltalaisen yhtiön suljetusta työkalusta on riski, jos hinnat nousevat tai palvelu suljetaan.
Tavallinen potilas ei koskaan näe Claude Sciencea, mutta hän voi hyötyä siitä, jos uusien lääkkeiden kehitys todella nopeutuu ja halpenee. Yhtä hyvin virhealtis automaatio voi tuottaa hätäisiä tuloksia, jos vertaisarviointi ei pysy perässä. Ero ratkeaa sillä, kuinka tarkasti tutkijat tarkistavat koneen työn.
Claude Science siirtää tekoälykisan sinne, missä panokset ovat suurimmat: ihmisten terveyteen. Se tekee myös läpinäkyvyydestä entistä tärkeämpää. Jos yhtiö haluaa lääketeollisuuden luottamuksen ja pörssin rahat, sen on ennen pitkää näytettävä lukujensa takana oleva data, ei pelkkiä lavademoja.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
