BKT ei näe tekoälyn biljoonia – tilastot ovat sokeita

SemiAnalysis julkaisi viime viikolla raportin nimeltä AI Dark Output, joka esittää tilastoekonomistille kiusallisen kysymyksen: jos tekoäly tuplaa juristin, kirjanpitäjän tai konsultin tuottavuuden ilman, että toimisto palkkaa uutta väkeä tai laskuttaa enemmän, miten tämä näkyy kansantalouden tilinpidossa? Vastaus on epämiellyttävä – ei mitenkään.

Raportin pääväite on yksinkertainen mutta seurauksiltaan iso. Yhdysvaltain palvelusektorin BKT:sta noin 41 prosenttia, suunnilleen 7,2 biljoonaa dollaria, mitataan epäsuorasti palkkojen ja työtuntien kautta (SemiAnalysis, 30.5.2026). Palvelujen tuotosta ei ole olemassa fyysistä mittayksikköä – ei tonneja konsultointia, ei kappaleita oikeudellista neuvontaa. Kun tuotos ei näy, sen korvikkeena käytetään sitä, mitä työ maksaa.

Testamentti 150 dollarista 50 senttiin

Raportin havainnollistavin esimerkki tulee oikeudellisesta työstä. Yksinkertaisen testamentin laatiminen amerikkalaisella lakitoimistolla on halventunut kolmessakymmenessä vuodessa noin 400 dollarista 150 dollariin. Tämä kehitys näkyy tilastoissa, koska hinta on edelleen markkinoilla ja se ostetaan rahalla, jota lasketaan.

Kun saman testamentin pystyy tilaamaan suoraan tekoälypalvelusta noin 50 sentin API-kustannuksella, tilanne muuttuu. Hinta on pudonnut 99,7 prosenttia, mutta transaktio ei välttämättä rekisteröidy missään tilinpitokategoriassa. SemiAnalysisin sanoin: kun tilit kirjaavat pienempiä tuloja, ne tulkitsevat sen tuotannon laskuksi – vaikka todellisuudessa työtä tehdään aikaisempaa enemmän ja parempaa laatua.

Sokea piste Tilastokeskuksen luvuissa

Suomen tilastointi noudattaa EU-tasolla harmonisoitua ESA 2010 -järjestelmää, jossa palvelutoimialojen volyymi-indeksit nojaavat usein juuri palkkasummiin ja työpanokseen. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidossa liike-elämän palvelut, oikeudellinen konsultointi ja kirjanpitopalvelut päätyvät mittauksen kannalta samalle harmaalle alueelle kuin USA:n vastaavat.

Konkreettinen seuraus: jos suomalainen lakiasiaintoimisto vähentää assistenttitarvettaan puolella, koska tekoälymalli tekee asiakirjapohjien työn yössä, toimiston tuottavuus paranee dramaattisesti. Tilastojen näkökulmasta saman toimialan reaalituotanto saattaa kuitenkin jopa laskea, koska palkkasumma supistuu. Verottajalle ja Kelalle näkyvät pienemmät palkat ja kenties suuremmat voitot, mutta makrotason indikaattorit jäävät jälkeen siitä, mitä yrityksissä tapahtuu.

Tilastokeskuksen tutkijat ovat keskustelleet aiheesta julkisesti vuoden 2025 aikana, mutta käytännön korjauksia indekseihin ei vielä ole. Kysymys ei ole akateeminen vaan jokapäiväinen: tuottavuuslukujen perusteella tehdään palkkaratkaisuja, eläkemaksujen säätöjä ja budjettiraameja.

Miksi EKP:n korkopäätös on vaarassa

Euroopan keskuspankki säätää ohjauskorkoaan inflaation, palkkakehityksen ja tuottavuuden perusteella. Jos tuottavuusparannus ei näy tilastoissa, mutta yritykset kuitenkin pystyvät tuottamaan saman tuotoksen pienemmillä palkkakustannuksilla, malli tulkitsee tilanteen väärin – joko palkkapaineina tai heikkona kasvuna. Lopputulos voi olla liian kireä rahapolitiikka talouden todelliseen tarjontakapasiteettiin nähden.

Suomen Pankin asiantuntijat käyttävät samoja syötteitä, kun EKP:n neuvosto kokoontuu Frankfurtissa. Yhdysvaltain keskuspankissa keskustelu on jo edennyt tutkimuspaperitasolle Federal Reserve Bank of San Franciscossa ja New Yorkissa, mikä osaltaan selittää miksi euroalueen ohjauskorko on viime kuukausina laskenut Yhdysvaltoja varovaisemmin. Warshin lainaus iskee suoraan tähän riskiin.

Mihin yrittäjä ja sijoittaja voivat tarttua

Suomalaiselle pörssiyhtiölle raportti antaa kaksi käytännöllistä viestiä. Ensimmäinen koskee viestintää: jos yhtiön tuottavuus paranee tekoälyn ansiosta, sitä kannattaa kertoa konkreettisin luvuin osavuosikatsauksissa, koska tilastolliset luvut eivät sitä tee. Olen kerännyt viiden suurimman suomalaisen pörssiyhtiön viime osavuosikatsausten tekoälymainintoja, ja toistaiseksi suurin osa pysyttelee yleisellä tasolla – konkreettiset eurot puuttuvat.

Toinen viesti koskee hinnoittelua. Testamenttiesimerkki kertoo siitä, että monen ammatillisen palvelun katteet voivat puristua nopeasti, kun asiakkaat löytävät API-tason vaihtoehdot. Asianajotoimistolle, tilitoimistolle ja konsulttitalolle tämä tarkoittaa joko kustannusrakenteen muuttamista tai siirtymistä korkeamman vaativuustason työhön, jossa pelkkä API-kutsu ei vielä riitä lopputulokseksi.

Tavalliselle palkansaajalle mittausongelma näkyy hitaammin mutta selvemmin. Jos tuottavuuskasvu jää tilastoista piiloon, palkankorotusneuvotteluissa työnantajan vasta-argumenttina on tilastollinen tuottavuusluku, joka aliarvioi todellisen tehokkuusloikan. Sama logiikka pätee eläkejärjestelmän kestävyyslaskelmiin, jotka nojaavat tuottavuusennusteisiin. SemiAnalysisin raportti on aloituslaukaus keskustelulle siitä, kuka tästä mittausviiveestä maksaa laskun.