St. Louisin keskuspankin ekonomistit Miguel Faria-e-Castro ja Serdar Ozkan käänsivät tekoälykeskustelun päälaelleen huhtikuun alussa julkaistussa analyysissa. Heidän mukaansa tekoälybuumin inflaatiovaikutus ei riipu siitä, tuottaako teknologia koskaan luvattuja hyötyjä. Pelkkä odotus riittää.
Mekanismi on suoraviivainen. Kun kotitaloudet tulkitsevat tekoälyuutiset merkkinä tulevista palkankorotuksista, ne alkavat kuluttaa enemmän jo nyt. Yritykset puolestaan kasvattavat investointejaan odottaessaan, että tekoäly leikkaa työvoimakustannuksia. Ekonomistit kutsuvat ilmiötä uutisshokiksi: kokonaiskysyntä paisuu, mutta tarjonta ei ole vielä laajentunut vastaamaan sitä.
“Yhdessä nämä voimat tuottavat inflatorisen kokonaiskysynnän kasvupyrähdyksen.”
Dot-com-vertaus: missä se toimii, missä ontuu
Ekonomistit vertaavat tilannetta 1990-luvun lopun verkkokuplaan, ja luvut tukevat analogiaa osittain. Kokonaistuottavuuden kasvu on ollut keskimäärin 1,11 prosenttia vuodessa ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Se jää alle historiallisen keskiarvon, joka on 1,23 prosenttia. Investoinnit siis kasvavat, mutta tuottavuus ei – sama kuvio kuin dot-com-aikana.
Vertaus ontuu kuitenkin mittakaavassa. Dot-com-buumin aikana teknologiainvestoinnit kasvoivat 1,2 prosenttiyksikköä suhteessa Yhdysvaltain BKT:hen vuosina 1995–2000. Tekoälyinvestointien BKT-osuus on kasvanut toistaiseksi alle 0,4 prosenttiyksikköä. Absoluuttisina lukuina ero kuitenkin kapenee: Goldman Sachsin mukaan suurimmat pilviyhtiöt käyttävät tänä vuonna yhteensä 660–700 miljardia dollaria pääomainvestointeihin, lähes kaksinkertaisesti vuoteen 2025 verrattuna.
Olennainen ero on investointien luonteessa. Dot-com-aikana rahaa paloi markkinointiin ja kannattamattomiin verkkokauppoihin. Nyt se menee fyysiseen infrastruktuuriin: datakeskusten vapaata kapasiteettia on jäljellä vain 1,4 prosenttia. Vaikka kupla puhkeaisi, palvelinhallit eivät katoa.
Suomalaisyritykset odottavat paljon, saavat vähän
Suomessa tekoälyinnostus on eurooppalaisittain voimakasta. Tilastokeskuksen mukaan 38 prosenttia yrityksistä käytti tekoälyteknologioita keväällä 2025, mikä on 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurista, yli sadan hengen yrityksistä osuus on jo 68 prosenttia.
Odotukset ovat poikkeuksellisen korkeat. Boston Consulting Groupin Nordic AI -raportin mukaan suomalaisyritykset uskovat tekoälyn kasvattavan liikevaihtoa 30 prosenttia ja tuovan 28 prosentin kustannussäästöt vuoteen 2029 mennessä. Arviot ovat lähes kolminkertaiset EU:n keskiarvoon verrattuna.
Todellisuus törmää odotuksiin: samassa raportissa vain kolme prosenttia suomalaisyrityksistä saa tekoälyinvestoinneistaan merkittävää tuottoa. Kuilu on juuri sitä, mistä Fedin ekonomistit varoittavat. Yritykset tekevät hankintoja odotusten perusteella, mutta jos tuottavuushyödyt jäävät saavuttamatta, kulujen kasvu jää pysyväksi ilman vastinetta.
Suomen inflaatio on pysynyt maltillisena, noin 1,5–1,7 prosentissa. Globaalin tekoälybuumin vaikutukset tuntuvat kuitenkin välillisesti: pilvipalvelujen hinnat nousevat, komponenteista on pulaa ja energiakustannukset kasvavat datakeskusten myötä.
Fedin ekonomistit piirtävät kaksi polkua. Jos tekoäly todella nostaa tuottavuutta, talous kasvaa vahvemmin ja inflaatio laskee tarjonnan laajentuessa. Jos tuottavuusloikka jää toteutumatta, edessä on "pitkittynyt heikon kasvun ja jatkuvasti kohonneen inflaation jakso" – käytännössä stagflaatio.
Kumpikaan skenaario ei ole vielä toteutunut, mutta nykyinen välitila on jo itsessään ongelmallinen. MIT Media Labin elokuussa 2025 julkaiseman raportin mukaan 95 prosenttia organisaatioista ei saa tekoälyinvestoinneistaan lainkaan tuottoa 30–40 miljardin dollarin panostuksista huolimatta. Raha liikkuu, hinnat nousevat ja tuottavuusluvut eivät.
Tavalliselle kuluttajalle viesti on konkreettinen: jos tekoälyinvestointien aiheuttama kysyntäpaine ei hellitä, korot pysyvät korkealla pidempään. Se näkyy asuntolainoissa, kulutusluotoissa ja yritysten rahoituskustannuksissa. Suomalaisille yrityksille kolmen prosentin onnistumisprosentti tarkoittaa, että valtaosa maksaa tekoälystä enemmän kuin saa takaisin – ja nostaa hintojaan kattaakseen kulut.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
