Tanskan jätti otti tekoälyn kaikkialle
Novo Nordisk ilmoitti huhtikuussa, että OpenAI:n malleja viedään lääkekehityksestä toimitusketjuun, valmistukseen ja kaupallisiin operaatioihin. Yhteistyö ei rajoitu yhden tiimin koeohjelmaan. Pilotit on käynnistetty, ja koko organisaatio on tarkoitus integroida vuoden 2026 loppuun mennessä.
Toimitusjohtaja Mike Doustdar kuvaa tavoitetta kunnianhimoisesti: hän haluaa analysoida datasettejä mittakaavassa, jota ei aiemmin pidetty mahdollisena. Sam Altman puolestaan sanoo, että lääkkeissä tekoäly voi auttaa ihmisiä elämään pidempään. Lehdistötiedotteessa ei mainittu sopimuksen rahallista arvoa eikä henkilöstövaikutuksia.
Konkreettiset työnkulut ovat vielä piilossa
Yhtiö nimeää neljä aluetta, joissa OpenAI:n mallit alkavat istua. Tutkimuksessa ja kehityksessä ne käsittelevät molekyylidataa ja kliinisten tutkimusten lukuja, kuten potilasrekrytointia ja vasteen analyysiä. Valmistuksessa ne ohjaavat tuotantolinjojen ennakointia ja laadunvalvonnan poikkeamia. Toimitusketjussa ne mallintavat kysyntäpiikkejä, esimerkiksi GLP-1-lääkkeiden kohdalla, joiden saatavuus on ollut Yhdysvalloissa ja Euroopassa toistuvasti tiukoilla. Kaupallisella puolella ne avustavat lääkäri- ja viranomaisviestintää sekä monikielisiä materiaaleja.
Tarkat työnkulut Novo on jättänyt avaamatta. Drug Discovery World -lehden mukaan pilotit etenevät samanaikaisesti kolmella rintamalla, mikä on lääkealalle poikkeuksellista. Useimmat lääkeyhtiöt etenevät yksi käyttötapaus kerrallaan, jotta validointi ja vaatimustenmukaisuus ovat hallittavissa. Novo lyö nyt kortit kerralla pöytään.
Bloomberg ja CNBC arvioivat, että ajurin yhteistyölle löytyy myös puolustuksellinen syy. Eli Lilly on noussut Ozempicin haastajaksi Mounjaro- ja Zepbound-lääkkeillään ja vienyt markkinaosuutta. Tekoälyllä Novo voi oikoa kehityskaarta seuraavissa molekyyliperheissä ja palauttaa etumatkaa.
Tämän mittakaavan kumppanuus tarkoittaa myös, että Novon dataa virtaa OpenAI:n malleihin. Yhtiö korostaa, että sopimus on rakennettu tiukkojen tietosuoja-, hallinto- ja inhimillisen valvonnan käytäntöjen ympärille. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää nähtäväksi: lääketeollisuuden potilas- ja kliinikkodata kuuluu Euroopan tiukimmin suojattuihin.
“Tämä antaa meille mahdollisuuden analysoida datasettejä mittakaavassa, jonka olemme aiemmin nähneet mahdottomana.”
Orion kulkee toista reittiä, Bayer Finland kapeampaa
Suomalainen näkökulma asettuu väistämättä rinnan. Orion julkisti tämän kevään aikana yhteistyön yhdysvaltalaisen Aitian kanssa, joka rakentaa potilaista niin sanottuja digitaalisia kaksosia. Yhteistyö kohdistuu syöpätutkimukseen, ei koko liiketoimintaan. Aitia on klassinen alustatoimittaja, ja yhteistyön syvyys jää selvästi Novon mallin alapuolelle.
Orion rakentaa lisäksi Business Finlandin rahoittamaa tutkimusekosysteemiä, johon kuuluu yliopistoja ja VTT. Rahoitus on noin kymmenen miljoonaa euroa Orionille ja jopa kaksikymmentä miljoonaa koko ekosysteemille. Volyymi on Pohjoismaiden mittakaavassa hyvä, mutta se ei vedä vertoja Novon koko liiketoiminnan kattavalle OpenAI-suhteelle.
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmät tekevät tekoälypohjaista lääkekemiaa yhdessä Orionin kanssa, mutta nekin operoivat ekosysteemin sisällä, eivät frontier-mallien suorina kumppaneina. VTT:llä on omia tekoälyhankkeita, mutta julkista syvää sopimusta jonkin frontier-malliyhtiön kanssa ei lääkepuolelta löydy.
Bayer Finland keskittyy lääkekehitykseen ja kliinisiin tutkimuksiin Espoossa ja Turussa. Yhtiön emo on tehnyt globaaleja AI-sopimuksia, esimerkiksi Googlen tytäryhtiön Isomorphic Labsin kanssa, mutta Suomen yksikkö ei ole oma sopimusosapuoli. Pohjoismaisesta katsannosta Tanska on nyt selkeästi edellä siinä, kuka istuu OpenAI:n pöydässä.
