Tekoälylääkkeet pääsivät klinikalle

Tekoäly läpäisee kliinisen seinämän

Tekoälyn suunnittelemat lääkkeet ovat siirtyneet vuoden 2026 aikana julistuksista varsinaisiin potilaskokeisiin. Yhdysvaltalainen Iambic Therapeutics on edennyt syövän hoidossa ja Generate Biomedicines testaa tekoälyllä optimoitua astma-vasta-ainetta yli 1 600 potilaalla maailmanlaajuisesti.

Kärki on ohut. Suurin osa AI-lääkeyhtiöistä on yhä prekliinisessä vaiheessa tai kumppanuussopimusten varassa, ja vähintään kolmen kandidaatin tuominen klinikalle on edelleen harvinaista.

Iambicin HER2-estäjä lupaavissa lukemissa

San Diegossa toimivan Iambicin pääohjelma IAM1363 on pieni molekyyli, joka estää HER2-proteiinia, syöpäkasvua ohjaavaa reseptoria. Yhtiön mukaan kandidaatti on yli tuhat kertaa valikoivampi HER2:lle kuin sukuiselle EGFR-reseptorille. Tämä vähentäisi ihovaurioiden ja ripulin tapaisia haittavaikutuksia, jotka rasittavat nykyisiä HER2-estäjiä.

Faasi 1/1b -kokeessa NCT06253871 annosnostovaihe on saatu päätökseen. Iambic raportoi vuoden 2025 ESMO-kongressissa osavasteita 28 prosentilla mitattavissa olevasta systeemisestä syövästä kärsivistä potilaista (n=18) ja 33 prosentilla aivometastaasipotilaista (n=3). Yhtiö on käynnistänyt yhdistelmäkokeen Jazz Pharmaceuticalsin zanidatamabin kanssa HER2-positiivisessa rintasyövässä.

Aikataulu erottuu. Iambic vei IAM1363:n laboratoriotyöstä IND-hakemukseen kahdessa vuodessa, kun toimialan keskiarvo on noin kuusi vuotta. KIF18A- ja CDK2/4-ohjelmat on määrä tuoda klinikalle lähikuukausina. Helmikuussa 2026 yhtiö julkisti yhteistyösopimuksen Takedan kanssa, jonka palkkiopohjaiset maksut voivat nousta yhteensä 1,7 miljardiin dollariin.

Generate astmassa, ei vielä ALS:issa

Bostonin alueella sijaitsevan Generate Biomedicinesin pääkandidaatti GB-0895 on TSLP-vasta-aine. Tekoäly on optimoinut sen sitomaan kohdetta arviolta 20-kertaa voimakkaammin kuin AstraZenecan jo hyväksytty tezepelumab. Lääke on suunniteltu kuusi kuukautta kestävään annosteluun, mikä vähentäisi pistoksia neljästä kahteen vuodessa.

Yhtiö käynnisti joulukuussa 2025 kaksi rinnakkaista faasi 3 -tutkimusta SOLAIRIA-1 ja SOLAIRIA-2. Tutkimuksiin rekrytoidaan yhteensä noin 1 600 vaikeaa astmaa sairastavaa potilasta. Ensimmäinen potilas sai annoksen 26. tammikuuta 2026. Helmikuussa 2026 Generate keräsi listautumisannilla noin 400 miljoonaa dollaria, josta 300 miljoonaa on korvamerkitty näihin kokeisiin.

Putkessa on myös COPD-kohdennettu faasi 1b -tutkimus sekä kaksi muuta ohjelmaa (GB-4362 ja GB-5267), joiden IND-hyväksynnät tulivat joulukuussa 2025. Toimeksiannossa mainittua ALS-indikaatiota Generaten julkisesta putkesta ei löydy. Hermoston rappeumasairauksiin tähtääviä AI-suunniteltuja lääkkeitä kehittävät pienemmät toimijat kuten Verge Genomics, mutta nekään eivät ole edenneet faasi 2:ta pidemmälle.

Suomi-kulma: Orion rakentaa, Faron soveltaa

Orion Pharma sai Business Finlandilta lähes 10 miljoonan euron rahoituksen tekoälypohjaisen lääketutkimuksen ekosysteemin rakentamiseen ja varasi itse 20 miljoonaa euroa kumppaneilleen. Yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa rakennettava Virtual Laboratories for Pharmaceutical R&D pyrkii lyhentämään lääkekehityksen kestoa noin kolmella vuodella.

Turkulaisen Faron Pharmaceuticalsin pääkandidaatti Bexmarilimab on monoklonaalinen vasta-aine, joka kohdistuu syövän mikroympäristön Clever-1-proteiiniin. Lääkemolekyyliä ei ole suunniteltu tekoälyllä, mutta yhtiö hyödyntää suomalaisen Aiforian AI-kuva-analyysiä tunnistaakseen, ketkä potilaat lääkkeestä todennäköisimmin hyötyvät. Tämä on tekoälyn toinen käyttökulma lääkekehityksessä, diagnostinen eikä suunnitteleva.

Aalto-yliopisto on mukana eurooppalaisessa AIDD-ohjelmassa (Advanced Machine Learning for Innovative Drug Discovery), joka kouluttaa tutkijoita yhdistämään koneoppimista ja molekulaarista mallinnusta. Akatemiaprofessori Aki Vehtarin ryhmä on tehnyt kansainvälisesti palkittua työtä Bayes-pohjaisten menetelmien soveltamisesta lääkekehityksen data-analyysiin. Aaltolaisten julkinen panos AI-lääkekehitykseen on toistaiseksi enimmäkseen menetelmäkehitystä, ei omia kandidaatteja klinikalla.

Mitä tämä tarkoittaa potilaalle?

Sairauden, johon ei vuosikymmeniin ole löytynyt uutta tehokasta lääkettä, voisi tulevaisuudessa hoitaa molekyylillä, jonka algoritmi suunnittelee viikoissa eikä vuosissa. Iambicin kahden vuoden IND-aikataulu on tästä konkreettinen näyttö. Tekoäly ei silti korvaa kliinisiä kokeita: GB-0895:n todellinen teho astmaatikoille selviää vasta vuosina 2027–2028, kun faasi 3 -aineisto valmistuu.

Suomalaiset yhtiöt eivät ole tässä kärjessä, mutta eivät ole pudonneet kelkasta. Orionin lähestymistapa rakentaa kotimaista tutkimusinfrastruktuuria, kun Faron taas yhdistää tekoälyn yhteen kliiniseen ohjelmaan. Kumpikaan reitti ei tuota yhtä nopeita lääkekandidaatteja kuin amerikkalaisten putkiin tällä hetkellä syntyy. Mutta molemmat varmistavat, että suomalaiset potilaat ja tutkijat ovat osa muutosta sen sijaan, että katsoisivat sitä sivusta.